Ett projekt för hjärnhälsan - en longitudinell studie
Silfver-Forsbacka, Johanna (2024)
Silfver-Forsbacka, Johanna
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404166708
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404166708
Tiivistelmä
On olemassa tieteellistä näyttöä siitä, että muistisairauksia ja muita kroonisia sairauksia voidaan ehkäistä. Tätä taustaa vasten 2-vuotinen elintapamuutoshanke "Aivoterveydelle" alkoi vuonna 2019 Mustasaaressa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida osallistujien elintapamuutosmatkaa, joka kesti 2 vuotta hankkeen aikana ja 2 vuotta sen jälkeen. Tutkimuksen kysymykset olivat: Miten Finger-mallin mukaiset muutokset ovat vaikuttaneet osallistujien terveyteen? Mikä motivoi ja mikä estää henkilöitä tekemästä elintapamuutoksia?
Tutkimusmenetelmänä käytettiin sekä määrällistä että laadullista menetelmää. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin kyselylomaketta, jossa oli määrällisiä ja laadullisia kysymyksiä ja erilaisia objektiivisia muuttujia, kuten verenpainearvoja, laboratorioarvoja ja painoindeksejä. Aineiston analyysimenetelmiin kuuluivat kuvailevat ja analyyttiset tilastot sekä sisällönanalyysi. Kaikille ”Aivoterveydelle” hankkeessa osallistuneille annettiin mahdollisuus osallistua tutkimukseen.
Tulokset osoittivat, että "Aivoterveydelle" -hankkeeseen osallistumisen syitä olivat suurelta osin muistiongelmien ennaltaehkäisy ja motivaation puute aloittaa elintapamuutokset omatoimisesti. Suurin elintapamuutos, joka tapahtui hankkeen aikana, oli liikunnan lisääminen, ja hankkeen jälkeen muutos jatkui positiiviseen suuntaan yli puolet osallistujista. Monet paransivat myös ruokailutottumuksiaan hankkeen aikana, mutta suurin myönteinen muutos tapahtui hankkeen päättymisen jälkeen. Motivoivana tekijöinä useimmat pitivät terveyttä ja hyvinvointia, sosiaalista kanssakäymistä ja tiedottamista. Objektiivisten muuttujien tulokset osoittivat merkittäviä eroja verensokerin, kolesterolin ja diastolisen verenpaineen iltaisin mitatuissa arvoissa, mikä voidaan tulkita elintapamuutoksen myönteiseksi vaikutukseksi. Tulokset osoittivat, että 89 % osallistujista kokevat terveytensä hyväksi, erittäin hyväksi tai erinomaiseksi.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin sekä määrällistä että laadullista menetelmää. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin kyselylomaketta, jossa oli määrällisiä ja laadullisia kysymyksiä ja erilaisia objektiivisia muuttujia, kuten verenpainearvoja, laboratorioarvoja ja painoindeksejä. Aineiston analyysimenetelmiin kuuluivat kuvailevat ja analyyttiset tilastot sekä sisällönanalyysi. Kaikille ”Aivoterveydelle” hankkeessa osallistuneille annettiin mahdollisuus osallistua tutkimukseen.
Tulokset osoittivat, että "Aivoterveydelle" -hankkeeseen osallistumisen syitä olivat suurelta osin muistiongelmien ennaltaehkäisy ja motivaation puute aloittaa elintapamuutokset omatoimisesti. Suurin elintapamuutos, joka tapahtui hankkeen aikana, oli liikunnan lisääminen, ja hankkeen jälkeen muutos jatkui positiiviseen suuntaan yli puolet osallistujista. Monet paransivat myös ruokailutottumuksiaan hankkeen aikana, mutta suurin myönteinen muutos tapahtui hankkeen päättymisen jälkeen. Motivoivana tekijöinä useimmat pitivät terveyttä ja hyvinvointia, sosiaalista kanssakäymistä ja tiedottamista. Objektiivisten muuttujien tulokset osoittivat merkittäviä eroja verensokerin, kolesterolin ja diastolisen verenpaineen iltaisin mitatuissa arvoissa, mikä voidaan tulkita elintapamuutoksen myönteiseksi vaikutukseksi. Tulokset osoittivat, että 89 % osallistujista kokevat terveytensä hyväksi, erittäin hyväksi tai erinomaiseksi.