Matkanhallintajärjestelmän vaatimusten määrittely käyttäjäkyselyjen ja -haastattelujen avulla
Kuikka, Jenni (2024)
Kuikka, Jenni
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404156588
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404156588
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, miten voidaan tehokkaasti hyödyntää käyttäjäkyselyä ja -haastatteluita järjestelmän vaatimusmäärittelyn tukena. Työ tehtiin Certia Oy:lle, jonka matkanhallintajärjestelmä päivitetään tai uusitaan lähivuosina.
Digitalisaatio on vaikuttanut paljon vuosien saatossa aloilla, jossa työ sisältää pääasiassa datan käsittelyä. Työntekijän digitaalinen kokemus muodostuu hänelle tarjotuista digitaalisista laitteista, järjestelmistä ja palveluista. Erityisesti työntekijälle on tärkeää, kuinka nopeita, käyttäjäystävällisiä ja helppokäyttöisiä ne ovat. Siksi yritysten kannattaakin panostaa työntekijöidensä ja asiakkaidensa digitaaliseen kokemukseen, koska se saattaa pahimmillaan aiheuttaa tyytymättömyyttä ja negatiivista asennetta organisaatiota kohtaan. Siksi tässä työssä käsitellään tarkemmin käytettävyyteen liittyviä asioita sekä esitellään, miten palvelumuotoilun keinoja voidaan käyttää hyväksi digitaalista kokemusta ja käytettävyyttä kehitettäessä.
Tutkimusstrategiaksi valikoitui toimintatutkimus ja tutkimus tehtiin kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä hyödyntäen, palvelumuotoilun keinoin. Pääasiallisina tutkimusmenetelminä käytettiin raporttien analysointia, kyselyä sekä haastattelua. Tutkimus toteutettiin kolmevaiheisesti: ensimmäisessä vaiheessa analysoitiin kvantitatiivisesti asiakkaiden matkoja ja käyttäjäprofiileja organisaatiokohtaisesti. Toisessa vaiheessa lähetettiin kysely valikoiduille henkilöille analysoitujen raporttien perusteella, jotta saataisiin tieto suuremmalta määrältä loppukäyttäjiä määrällisesti analysoitavaa tutkimustietoa. Tutkimuksessa ei kuitenkaan haluttu tutkia käyttäjien kokemusta pelkästään numerojen valossa määrittelyjä varten vaan haluttiin myös tietää syvemmin käyttäjäkokemuksia. Jotta saavutettaisiin mahdollisimman kattava otanta loppukäyttäjien kokemuksia, työssä käytettiin kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä ja tähän valikoitui menetelmäksi haastattelu loppukäyttäjille.
Työ antaa kehitysehdotuksia, miten hyödyntämällä palvelumuotoilun sekä käyttäjälähtöisen suunnittelun keinoja voidaan tehdä järjestelmämäärittelyt. Työ opastaa, kuinka käyttäjiä voidaan osallistaa suunnittelu- ja määrittelyvaiheessa ja miten olemassa olevaa dataa voidaan hyödyntää oikeiden käyttäjäryhmien ja -persoonien löytämiseksi sekä antaa tietoa menetelmistä, joiden avulla saadaan lopputuloksena toimiva käyttöliittymä, jolla voidaan parantaa käyttäjien digitaalista työntekijäkokemusta.
Digitalisaatio on vaikuttanut paljon vuosien saatossa aloilla, jossa työ sisältää pääasiassa datan käsittelyä. Työntekijän digitaalinen kokemus muodostuu hänelle tarjotuista digitaalisista laitteista, järjestelmistä ja palveluista. Erityisesti työntekijälle on tärkeää, kuinka nopeita, käyttäjäystävällisiä ja helppokäyttöisiä ne ovat. Siksi yritysten kannattaakin panostaa työntekijöidensä ja asiakkaidensa digitaaliseen kokemukseen, koska se saattaa pahimmillaan aiheuttaa tyytymättömyyttä ja negatiivista asennetta organisaatiota kohtaan. Siksi tässä työssä käsitellään tarkemmin käytettävyyteen liittyviä asioita sekä esitellään, miten palvelumuotoilun keinoja voidaan käyttää hyväksi digitaalista kokemusta ja käytettävyyttä kehitettäessä.
Tutkimusstrategiaksi valikoitui toimintatutkimus ja tutkimus tehtiin kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä hyödyntäen, palvelumuotoilun keinoin. Pääasiallisina tutkimusmenetelminä käytettiin raporttien analysointia, kyselyä sekä haastattelua. Tutkimus toteutettiin kolmevaiheisesti: ensimmäisessä vaiheessa analysoitiin kvantitatiivisesti asiakkaiden matkoja ja käyttäjäprofiileja organisaatiokohtaisesti. Toisessa vaiheessa lähetettiin kysely valikoiduille henkilöille analysoitujen raporttien perusteella, jotta saataisiin tieto suuremmalta määrältä loppukäyttäjiä määrällisesti analysoitavaa tutkimustietoa. Tutkimuksessa ei kuitenkaan haluttu tutkia käyttäjien kokemusta pelkästään numerojen valossa määrittelyjä varten vaan haluttiin myös tietää syvemmin käyttäjäkokemuksia. Jotta saavutettaisiin mahdollisimman kattava otanta loppukäyttäjien kokemuksia, työssä käytettiin kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä ja tähän valikoitui menetelmäksi haastattelu loppukäyttäjille.
Työ antaa kehitysehdotuksia, miten hyödyntämällä palvelumuotoilun sekä käyttäjälähtöisen suunnittelun keinoja voidaan tehdä järjestelmämäärittelyt. Työ opastaa, kuinka käyttäjiä voidaan osallistaa suunnittelu- ja määrittelyvaiheessa ja miten olemassa olevaa dataa voidaan hyödyntää oikeiden käyttäjäryhmien ja -persoonien löytämiseksi sekä antaa tietoa menetelmistä, joiden avulla saadaan lopputuloksena toimiva käyttöliittymä, jolla voidaan parantaa käyttäjien digitaalista työntekijäkokemusta.