Vapaaehtoistyön johtamisen kehittäminen Pohjois-Suomen sovittelutoimistossa
Flinkman, Sirpa (2024)
Flinkman, Sirpa
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404116270
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404116270
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää vapaaehtoistoiminnan johtamista Pohjois-Suomen sovittelutoimistossa. Rikos- ja riita-asioiden sovittelu (1015/2005) on lakisääteinen palvelu. Sovittelutoimiston tehtävänä on tuottaa laadukasta sovittelupalvelua toimialueellaan. Opinnäytetyön aiheen taustalla on Pohjois-Suomen sovittelutoimiston ammattihenkilöstön halu kehittää sovittelupalvelun laatua Pohjois-Suomen sovittelutoimistossa.
Opinnäytetyön metodologiksi valittiin toimintatutkimus, koska se on käytännönläheinen metodologia. Toimintatutkimus on sykleittäin etenevä prosessi. Ensimmäisen syklin tarkoitus oli kartoittaa Pohjois-Suomen sovittelutoimiston ammattihenkilöstön tämänhetkisiä haasteita vapaaehtoisten sovittelijoiden johtamisessa. Aineiston hankintamenetelmänä hyödynnetiin 6–3–5 –menetelmää. Aineisto käsiteltiin induktiivisella sisältöanalyysillä. Tulokseksi muodostuivat sovittelun laadun varmistaminen, sovittelijoiden koulutuksiin osallistuminen, menettelyt sovittelijoihin liittyvissä konfliktitilanteissa ja osaamisen kehittäminen vapaaehtoistyössä.
Toinen sykli tarkoitus oli kartoittaa kirjallisuuskatsauksen avulla, miten vapaaehtoistyön johtamista on kehitetty tutkimustiedon perusteella. Tutkimuskysymys oli, miten vapaaehtoistyön johtamista on kehitetty tutkimustiedon perusteella? Aineisto kerättiin järjestelmällisellä kirjallisuuskatsauksella ja analysoitiin induktiivisella sisältöanalyysilla. Tulokseksi muodostuivat viestintä osaaminen, ohjausosaaminen ja vapaaehtoisten tukeminen sekä vapaaehtoistyön johtamisen hallinta.
Kolmannen sykli tarkoitus oli kuvata vapaaehtoisten johtamisen kehittämissuunnitelma, sekä pilotoida se soveltavin osin. Kolmannen syklin kehittämiskysymys oli, miten vapaaehtoistyön johtamista kehitetään? Opinnäytetyön tuotoksena kehitettiin vapaaehtoistyön johtamisen kehittämissuunnitelma, joka sisälsi sovittelun laadun kehittämisen, sovittelijoiden koulutuksiin osallistumisen, menettelyt sovittelijoihin liittyvissä konfliktitilanteissa, ohjausosaamisen kehittämisen ja sovittelijoiden tuen lisäämisen sekä sovittelijoiden ja ammattihenkilöstön välisen vuorovaikutuksen lisäämisen. Kehittämissuunnitelman pilotointi tehtiin ryhmäkehityskeskustelujen ryhmäkehityskeskustelulomakkeen osalta. Ryhmäkehityskeskustelut ovat osa sovittelun laadun kehittämistä.
Neljännen syklin tarkoitus oli kuvata vapaaehtoisten johtamisen kehittämissuunnitelman implementointisuunnitelma. Kehittämiskysymys oli, kuinka vapaaehtoistyön johtamisen kehittämissuunnitelma otetaan käyttöön osaksi Pohjois-Suomen sovittelutoimiston vapaaehtoistyön johtamista. Opinnäytetyö päättyy implementointisuunnitelman laadintaan. Implementointi ja sen arviointi jää Pohjois-Suomen sovittelutoimiston ammattihenkilöstölle.
Vapaaehtoistyön johtamista ja kehittämismenetelmien arviointia tuleekin tehdä säännöllisesti huomioiden toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset, sekä kuunnellen vapaaehtoisten sovittelijoiden tarpeita heidän ammatillisen osaamisensa kehittämisessä vaativassa vapaaehtoistyössä.
Opinnäytetyön metodologiksi valittiin toimintatutkimus, koska se on käytännönläheinen metodologia. Toimintatutkimus on sykleittäin etenevä prosessi. Ensimmäisen syklin tarkoitus oli kartoittaa Pohjois-Suomen sovittelutoimiston ammattihenkilöstön tämänhetkisiä haasteita vapaaehtoisten sovittelijoiden johtamisessa. Aineiston hankintamenetelmänä hyödynnetiin 6–3–5 –menetelmää. Aineisto käsiteltiin induktiivisella sisältöanalyysillä. Tulokseksi muodostuivat sovittelun laadun varmistaminen, sovittelijoiden koulutuksiin osallistuminen, menettelyt sovittelijoihin liittyvissä konfliktitilanteissa ja osaamisen kehittäminen vapaaehtoistyössä.
Toinen sykli tarkoitus oli kartoittaa kirjallisuuskatsauksen avulla, miten vapaaehtoistyön johtamista on kehitetty tutkimustiedon perusteella. Tutkimuskysymys oli, miten vapaaehtoistyön johtamista on kehitetty tutkimustiedon perusteella? Aineisto kerättiin järjestelmällisellä kirjallisuuskatsauksella ja analysoitiin induktiivisella sisältöanalyysilla. Tulokseksi muodostuivat viestintä osaaminen, ohjausosaaminen ja vapaaehtoisten tukeminen sekä vapaaehtoistyön johtamisen hallinta.
Kolmannen sykli tarkoitus oli kuvata vapaaehtoisten johtamisen kehittämissuunnitelma, sekä pilotoida se soveltavin osin. Kolmannen syklin kehittämiskysymys oli, miten vapaaehtoistyön johtamista kehitetään? Opinnäytetyön tuotoksena kehitettiin vapaaehtoistyön johtamisen kehittämissuunnitelma, joka sisälsi sovittelun laadun kehittämisen, sovittelijoiden koulutuksiin osallistumisen, menettelyt sovittelijoihin liittyvissä konfliktitilanteissa, ohjausosaamisen kehittämisen ja sovittelijoiden tuen lisäämisen sekä sovittelijoiden ja ammattihenkilöstön välisen vuorovaikutuksen lisäämisen. Kehittämissuunnitelman pilotointi tehtiin ryhmäkehityskeskustelujen ryhmäkehityskeskustelulomakkeen osalta. Ryhmäkehityskeskustelut ovat osa sovittelun laadun kehittämistä.
Neljännen syklin tarkoitus oli kuvata vapaaehtoisten johtamisen kehittämissuunnitelman implementointisuunnitelma. Kehittämiskysymys oli, kuinka vapaaehtoistyön johtamisen kehittämissuunnitelma otetaan käyttöön osaksi Pohjois-Suomen sovittelutoimiston vapaaehtoistyön johtamista. Opinnäytetyö päättyy implementointisuunnitelman laadintaan. Implementointi ja sen arviointi jää Pohjois-Suomen sovittelutoimiston ammattihenkilöstölle.
Vapaaehtoistyön johtamista ja kehittämismenetelmien arviointia tuleekin tehdä säännöllisesti huomioiden toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset, sekä kuunnellen vapaaehtoisten sovittelijoiden tarpeita heidän ammatillisen osaamisensa kehittämisessä vaativassa vapaaehtoistyössä.