Sairaanhoitajien työhyvinvointi : muutoksen murroksessa
Kemppainen, Saga Heidi (2017)
Kemppainen, Saga Heidi
2017
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404096072
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404096072
Tiivistelmä
Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli luoda aikaisempien tutkimusten perusteella kokonaiskuva sairaanhoitajien työhyvinvoinnista, työtyytyväisyydestä ja työhyvinvoinnin kehityksestä.
Kirjallisuuskatsauksen tutkimustehtävät olivat: 1. Sairaanhoitajien työnkuvan muutokset kuvailevaan kirjallisuuskatsaukseen valitun tutkimuksen mukaan. 2. Sairaanhoitajien työn vetovoimaisuus kuvailevaan kirjallisuuskatsaukseen valittujen tutkimusten mukaan. 3. Sairaanhoitajien työhyvinvoinnin toteutuminen ja sen kehittyminen kuvailevaan kirjallisuuskatsaukseen valittujen tutkimusten mukaan.
Opinnäytetyön aineistoksi valikoitui kaksi työhyvinvointiin liittyvää tutkimusta, Sairaanhoitajan työolobarometri 2016, Työterveyslaitoksen Sosiaali- ja terveysalan työolot 2010 -tutkimus sekä viisi opinnäytetyötä vuosilta 2010 - 2015. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Toimeksiantajana toimi Oulun ammattikorkeakoulu.
Sosiaali- ja terveysalalla tapahtuu monenlaisia muutoksia terveydenhuollon palvelurakenteessa ja lainsäädännössä, jotka vaikuttavat voimakkaasti sairaanhoitajien työnkuvaan ja lisäkoulutustarpeisiin. Samaan aikaan kun eläköityminen kiihtyy sosiaali- ja terveysalalla, ja ammattitaitoisista sairaanhoitajista alkaa olla pulaa, nuoret sairaanhoitajat ovat entistä tyytymättömimpiä ammattiinsa. Organisaatiomuutosten ja sairaanhoitajan työnkuvan laajenemisen myötä vastuu ja työn määrä sairaanhoitajalla lisääntyy, mikä aiheuttaa paineita työelämässä. Työpaineiden kasvaessa työtyytymättömyys kasvaa ja työhyvinvointi alkaa kärsiä.
Tutkimuksista selvisi, että organisaatiomuutokset, kiire ja resurssien riittämättömyys, potilaiden suuri määrä ja moniongelmaisuus, väkivaltatilanteiden pelko, johtajuuden epäonnistuminen, kielteinen työilmapiiri, kolmivuorotyö ja liian pieni palkka työn vaativuuteen nähden koettiin työhyvinvointia heikentävinä tekijöinä. Työhyvinvointia lisääviä tekijöitä olivat esimiehen kannustus ja tuki sekä palautteen saaminen, sujuva, avoin ja työkaveria arvostava työilmapiiri, monipuolinen, haasteellinen ja mielenkiintoinen työ. Työhyvinvoinnin tärkeiksi kehittämiskohteiksi nousivat organisaatiomuutosten vaikutusten uudelleen arviointi, osallistava johtaminen, yksilötasoinen kehittyminen, työyhteisön toimivuus, työn kuormittavuuden vähentäminen ja työviihtyvyydestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Jatkotutkimusaiheena voisi olla esimerkiksi työhyvinvoinnin kehityksen tarkasteleminen siinä vaiheessa, kun sote-uudistuksen vaikutukset alkavat käytännön tasolla näkyä työelämässä. The purpose of this thesis was to create a general view of nurses’ well-being, work satisfaction and its´ development in the past years. This thesis was composed of two examinations, nurses´ well-being and working conditions and six thesis of well-being. This thesis was conducted as a literature review.
There are changes going on among social and health care service construction of health care and legislation, which influences immensely on nurses´ job description and need for increased education. At the same time, old employees will retire from social and health care, and there will be lack of skilled labor and young nurses´ are increasingly dissatisfied with their occupation. Because of the changes of organization and nurses´ job description, the responsibility and amount of work will increase, which causes pressure in working life. Because of working pressure, disaffection will increase and well-being is going to decrease.
The changes in organization, the lack of resources, the quantity of patients and patients´ problems, the fear of violence, failure in leadership, negative working atmosphere, shift work and low salaries, weaken the well-being. Main factors, which increase well-being among nurses, are encouraging of leader, the feedback from the manager, open working atmosphere, versatile, challenging and interesting work. The goals for developing the well-being are changes of organization, attending leadership, individual developing, functional working community, decreasing workload, caring about working atmosphere and well-being.
Kirjallisuuskatsauksen tutkimustehtävät olivat: 1. Sairaanhoitajien työnkuvan muutokset kuvailevaan kirjallisuuskatsaukseen valitun tutkimuksen mukaan. 2. Sairaanhoitajien työn vetovoimaisuus kuvailevaan kirjallisuuskatsaukseen valittujen tutkimusten mukaan. 3. Sairaanhoitajien työhyvinvoinnin toteutuminen ja sen kehittyminen kuvailevaan kirjallisuuskatsaukseen valittujen tutkimusten mukaan.
Opinnäytetyön aineistoksi valikoitui kaksi työhyvinvointiin liittyvää tutkimusta, Sairaanhoitajan työolobarometri 2016, Työterveyslaitoksen Sosiaali- ja terveysalan työolot 2010 -tutkimus sekä viisi opinnäytetyötä vuosilta 2010 - 2015. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Toimeksiantajana toimi Oulun ammattikorkeakoulu.
Sosiaali- ja terveysalalla tapahtuu monenlaisia muutoksia terveydenhuollon palvelurakenteessa ja lainsäädännössä, jotka vaikuttavat voimakkaasti sairaanhoitajien työnkuvaan ja lisäkoulutustarpeisiin. Samaan aikaan kun eläköityminen kiihtyy sosiaali- ja terveysalalla, ja ammattitaitoisista sairaanhoitajista alkaa olla pulaa, nuoret sairaanhoitajat ovat entistä tyytymättömimpiä ammattiinsa. Organisaatiomuutosten ja sairaanhoitajan työnkuvan laajenemisen myötä vastuu ja työn määrä sairaanhoitajalla lisääntyy, mikä aiheuttaa paineita työelämässä. Työpaineiden kasvaessa työtyytymättömyys kasvaa ja työhyvinvointi alkaa kärsiä.
Tutkimuksista selvisi, että organisaatiomuutokset, kiire ja resurssien riittämättömyys, potilaiden suuri määrä ja moniongelmaisuus, väkivaltatilanteiden pelko, johtajuuden epäonnistuminen, kielteinen työilmapiiri, kolmivuorotyö ja liian pieni palkka työn vaativuuteen nähden koettiin työhyvinvointia heikentävinä tekijöinä. Työhyvinvointia lisääviä tekijöitä olivat esimiehen kannustus ja tuki sekä palautteen saaminen, sujuva, avoin ja työkaveria arvostava työilmapiiri, monipuolinen, haasteellinen ja mielenkiintoinen työ. Työhyvinvoinnin tärkeiksi kehittämiskohteiksi nousivat organisaatiomuutosten vaikutusten uudelleen arviointi, osallistava johtaminen, yksilötasoinen kehittyminen, työyhteisön toimivuus, työn kuormittavuuden vähentäminen ja työviihtyvyydestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Jatkotutkimusaiheena voisi olla esimerkiksi työhyvinvoinnin kehityksen tarkasteleminen siinä vaiheessa, kun sote-uudistuksen vaikutukset alkavat käytännön tasolla näkyä työelämässä.
There are changes going on among social and health care service construction of health care and legislation, which influences immensely on nurses´ job description and need for increased education. At the same time, old employees will retire from social and health care, and there will be lack of skilled labor and young nurses´ are increasingly dissatisfied with their occupation. Because of the changes of organization and nurses´ job description, the responsibility and amount of work will increase, which causes pressure in working life. Because of working pressure, disaffection will increase and well-being is going to decrease.
The changes in organization, the lack of resources, the quantity of patients and patients´ problems, the fear of violence, failure in leadership, negative working atmosphere, shift work and low salaries, weaken the well-being. Main factors, which increase well-being among nurses, are encouraging of leader, the feedback from the manager, open working atmosphere, versatile, challenging and interesting work. The goals for developing the well-being are changes of organization, attending leadership, individual developing, functional working community, decreasing workload, caring about working atmosphere and well-being.