Etäjohtamisen vaikutus työntekijän psyykkiseen työhyvinvointiin
Sydänmäki, Amanda; Lindström, Elina (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404096120
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404096120
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoa siitä, kuinka etäjohtaja voi tukea työntekijän psyykkistä työhyvinvointia. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten työntekijät kokevat etäjohtamisen vaikuttavan psyykkiseen työhyvinvointiinsa. Opinnäytetyöstä saadun tiedon avulla ONNI avustajapalvelut voivat kehittää etäjohtajien johtamistaitoja ja osaamista, sekä tehdä jatkosuunnitelman etäjohtamisen kehittämiselle.
Opinnäytetyön tietoperusta rakentui johtamisesta sosiaalialalla, etäjohtamisesta ja psyykkisestä työhyvinvoinnista. Lisäksi tietoperusta käsitteli psyykkistä työhyvinvointia henkilökohtaisten avustajien työssä, sosiaalialan työympäristöä, sekä hajautetun, liikkuvan, virtuaali- ja etätyön johtamista.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkielmana ja aineiston käsittelymenetelmäksi valittiin aineistolähtöinen, eli induktiivinen sisällönanalyysi. Opinnäytetyön aineisto kerättiin puolistrukturoidulla Google-forms kyselylomakkeella ja analysoitiin sisällönanalyysitaulukon avulla.
Kyselytutkimuksen tulokset osoittivat, että etäjohtamisella on vaikutusta työntekijän psyykkiseen työhyvinvointiin. Vaikutus voi olla negatiivinen, kuin myös positiivinen. Henkilökohtaiset avustajat työskentelevät itsenäisesti ilman jatkuvaa johtajan ja työyhteisön läsnäoloa. Avustajan työ saattaa olla henkisen kuormittavuuden lisäksi fyysisesti kuormittavaa. Näin ollen on tärkeää, että työntekijä saa tukea ja apua etäjohtajalta sitä tarvitessaan.
Tärkeimpinä etäjohtamisen vaikuttavina tekijöinä psyykkiseen työhyvinvointiin ovat etäjohtajan läsnäolo, yhteydenpito, kuuntelutaidot, palautteen anto, tavoitettavuus ja kasvokkain tapahtuvat kontaktit. Kyselytutkimuksen vastausten mukaan yhteydenpito ja kuulumisten kysyminen etäjohtajan puolelta voisi olla säännöllistä. Tämä tukisi paremmin työntekijän psyykkistä työhyvinvointia. Kyselytutkimuksessa nousi esille, että etäjohtajan työmäärää tulisi vähentää, joka edesauttaisi ajankäytön priorisointia ja näin ollen etäjohtajalla jäisi enemmän aikaa työntekijöille. Vastauksista nousi myös ilmi toive etäjohtajan ottaa huomioon työntekijän tarpeet, esimerkiksi työntekijälle sopivien asiakkuuksien huomioimisella.
Kun katsotaan henkilökohtaisten avustajien kokonaisvaltaista työhyvinvointia, voidaan päätellä, ettei etäjohtaminen ole suurin yksittäinen vaikuttava tekijä, mutta etäjohtamista kehittämällä voidaan parantaa työntekijöiden psyykkistä työhyvinvointia lyhyellä aikavälillä.
Opinnäytetyön tietoperusta rakentui johtamisesta sosiaalialalla, etäjohtamisesta ja psyykkisestä työhyvinvoinnista. Lisäksi tietoperusta käsitteli psyykkistä työhyvinvointia henkilökohtaisten avustajien työssä, sosiaalialan työympäristöä, sekä hajautetun, liikkuvan, virtuaali- ja etätyön johtamista.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkielmana ja aineiston käsittelymenetelmäksi valittiin aineistolähtöinen, eli induktiivinen sisällönanalyysi. Opinnäytetyön aineisto kerättiin puolistrukturoidulla Google-forms kyselylomakkeella ja analysoitiin sisällönanalyysitaulukon avulla.
Kyselytutkimuksen tulokset osoittivat, että etäjohtamisella on vaikutusta työntekijän psyykkiseen työhyvinvointiin. Vaikutus voi olla negatiivinen, kuin myös positiivinen. Henkilökohtaiset avustajat työskentelevät itsenäisesti ilman jatkuvaa johtajan ja työyhteisön läsnäoloa. Avustajan työ saattaa olla henkisen kuormittavuuden lisäksi fyysisesti kuormittavaa. Näin ollen on tärkeää, että työntekijä saa tukea ja apua etäjohtajalta sitä tarvitessaan.
Tärkeimpinä etäjohtamisen vaikuttavina tekijöinä psyykkiseen työhyvinvointiin ovat etäjohtajan läsnäolo, yhteydenpito, kuuntelutaidot, palautteen anto, tavoitettavuus ja kasvokkain tapahtuvat kontaktit. Kyselytutkimuksen vastausten mukaan yhteydenpito ja kuulumisten kysyminen etäjohtajan puolelta voisi olla säännöllistä. Tämä tukisi paremmin työntekijän psyykkistä työhyvinvointia. Kyselytutkimuksessa nousi esille, että etäjohtajan työmäärää tulisi vähentää, joka edesauttaisi ajankäytön priorisointia ja näin ollen etäjohtajalla jäisi enemmän aikaa työntekijöille. Vastauksista nousi myös ilmi toive etäjohtajan ottaa huomioon työntekijän tarpeet, esimerkiksi työntekijälle sopivien asiakkuuksien huomioimisella.
Kun katsotaan henkilökohtaisten avustajien kokonaisvaltaista työhyvinvointia, voidaan päätellä, ettei etäjohtaminen ole suurin yksittäinen vaikuttava tekijä, mutta etäjohtamista kehittämällä voidaan parantaa työntekijöiden psyykkistä työhyvinvointia lyhyellä aikavälillä.