Nato-jäsenyyden vaikutukset Suojelupoliisin siviilitiedusteluun
Haarala, Viivi (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404085995
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404085995
Tiivistelmä
Suomen historiallinen Nato-jäsenyys ja sen tuomat vaikutukset yhteiskunnan eri toimijoihin on ollut mielenkiintoinen puheenaihe viimeisen vuoden ajan. Mediassa on käsitelty erityisesti Suomen Puolustusvoimien roolia muuttuneessa toimintaympäristössä osana Nato-perhettä. Samoissa määrin keskustelua ei ole ollut muutoksista mahdollisista vaikutuksista Suomen poliisin toimintaan, vaikka tiedossa on ollut, että Nato-jäsenyys vaikuttaa myös poliisiorganisaatioon.
Koska tämä on Poliisiammattikorkeakoulun opinnäytetyö, selvitetään Nato-jäsenyyden tuomia mahdollisia muutoksia poliisiorganisaatioon, ja koska työ täytyy rajata sopivan tarkasti, aihe on rajattu koskemaan Suojelupoliisin siviilitiedustelua. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena onkin siis selvittää, tuoko Suomen Nato-jäsenyys Suojelupoliisin siviilitiedustelulle muutoksia.
Päätutkimuskysymyksen ollessa, millä tavalla Nato-jäsenyys vaikuttaa Suojelupoliisin toimintaan, haetaan ongelmaan ratkaisua julkisista lähteistä olevasta aineistosta ja Suojelupoliisin asiantuntijan haastattelusta.
Lopputuloksina voidaan todeta, että Suomen Nato-jäsenyys ei tuo muutoksia Suomen itsemääräämisoikeuteen tai päätöksentekoon Suojelupoliisissa. Nato-jäsenyys ei pääasiallisesti vaikuta Suomen lainsäädäntöön, mutta joitain Naton tärkeimpiä sopimuksia on yhteensovitettava Suomen lainsäädännön kanssa.
Nato-jäsenyys lisää eri maiden välistä tiedusteluyhteistyötä ja tiivistää tätä aiempaa enemmän. Tiedonhankinnassa huomioidaan jatkossa myös Naton intressit, vaikka Suomen siviilitiedustelua ohjaa jatkossakin sisäministeriö.
Vuodessa näin isoon ja pysyvään muutokseen ei ehdi kertyä paljon kerrottavaa. Tämä näkyy tämän opinnäytetyön lähteiden määrässä ja sisällön yksipuolisuudessa. Aiheesta kiinnostuneen kannattaa kuitenkin tarttua selvittämään myöhemmin lähitulevaisuudessa uudestaan, millainen Suojelupoliisin rooli on Nato-maassa, kun toimintatavat ovat vakiintuneet.
Koska tämä on Poliisiammattikorkeakoulun opinnäytetyö, selvitetään Nato-jäsenyyden tuomia mahdollisia muutoksia poliisiorganisaatioon, ja koska työ täytyy rajata sopivan tarkasti, aihe on rajattu koskemaan Suojelupoliisin siviilitiedustelua. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena onkin siis selvittää, tuoko Suomen Nato-jäsenyys Suojelupoliisin siviilitiedustelulle muutoksia.
Päätutkimuskysymyksen ollessa, millä tavalla Nato-jäsenyys vaikuttaa Suojelupoliisin toimintaan, haetaan ongelmaan ratkaisua julkisista lähteistä olevasta aineistosta ja Suojelupoliisin asiantuntijan haastattelusta.
Lopputuloksina voidaan todeta, että Suomen Nato-jäsenyys ei tuo muutoksia Suomen itsemääräämisoikeuteen tai päätöksentekoon Suojelupoliisissa. Nato-jäsenyys ei pääasiallisesti vaikuta Suomen lainsäädäntöön, mutta joitain Naton tärkeimpiä sopimuksia on yhteensovitettava Suomen lainsäädännön kanssa.
Nato-jäsenyys lisää eri maiden välistä tiedusteluyhteistyötä ja tiivistää tätä aiempaa enemmän. Tiedonhankinnassa huomioidaan jatkossa myös Naton intressit, vaikka Suomen siviilitiedustelua ohjaa jatkossakin sisäministeriö.
Vuodessa näin isoon ja pysyvään muutokseen ei ehdi kertyä paljon kerrottavaa. Tämä näkyy tämän opinnäytetyön lähteiden määrässä ja sisällön yksipuolisuudessa. Aiheesta kiinnostuneen kannattaa kuitenkin tarttua selvittämään myöhemmin lähitulevaisuudessa uudestaan, millainen Suojelupoliisin rooli on Nato-maassa, kun toimintatavat ovat vakiintuneet.