Nuoren yleisurheilijan ravitsemus
Holappa, Elina (2014)
Holappa, Elina
Oulun ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014121219615
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014121219615
Tiivistelmä
Oikeanlainen ravitsemus on merkittävä asia nuorelle yleisurheilijalle. Monipuolisesti toteutettu ravitsemus yhdessä riittävän levon ja harjoittelun kanssa luovat perustan urheilijan turvalliselle ja nousujohteiselle kehittymiselle. Ruokailujen rytmitykseen, riittävään energiansaantiin ja ravitsemussuositusten mukaiseen ruokavalioon pyrkimiseen kannattaa kiinnittää huomiota jo nuorena, jolloin ravitsemuksen perusasiat ovat selkärangassa myöhempääkin urheilu-uraa ajatellen. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys sisältää tietoa vuonna 2014 julkaistuista ravitsemussuosituksista, nuorten urheilijoiden tarvitsemista energiamääristä sekä ruokailun ja urheiluharjoituksen rytmityksestä.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja se on tehty yhteistyössä urheiluseura Kuivasjärven Auran kanssa. Opinnäytetyössä tutkin ja analysoin seuran erään yleisurheiluryhmän ruokapäiväkirjoja. Nuoret urheilijat pitivät ruokapäiväkirjaa viikon ajan joulukuussa 2013. Analyysin tavoitteena oli selvittää, minkälainen on nuoren yleisurheilijan ruokavalio, mitkä ravintoaineet ovat nuorten pääasiallisia energianlähteitä ja miten he olivat rytmittäneet ruokailut ja harjoitukset. Tutkimuksen tavoitteena oli saada kokonaisvaltainen käsitys tutkimusryhmän ravitsemuksesta, jotta valmentaja sekä urheiluseura voivat jatkossa tehostaa ravitsemuksen ohjausta tarvittavilla osa-alueilla.
Tutkimuksen mukaan nuorten yleisurheilijoiden ravitsemus on melko monipuolista ja heidän pääasiallinen energianlähteensä on hiilihydraatit eri muodossa. Kasvisten, vihannesten ja marjojen käyttöä tulisi kuitenkin lisätä sekä kiinnittää huomiota rasvojen laatuun. Proteiinin lähteinä nuorilla urheilijoilla oli usein punainen liha, jonka käyttöä olisi syytä rajoittaa. Tutkimuksessa ilmeni myös, että osa nuorista sai nesteitä liian vähän päivän aikana. Riittävään nesteytykseen tulisikin kiinnittää enemmän huomiota. Osalla tutkittavista urheilijoista ruokailuvälit venähtivät liian pitkiksi, mikä aiheuttaa veren sokeritason heittelyä aiheuttaen väsymystä ja keskittymiskyvyn heikkenemistä.
Tutkimustuloksista nuoret, heidän huoltajansa ja urheiluseura saavat tietoa urheilijoiden ravitsemuksesta. Yhteistyökumppani voi hyödyntää tutkimuksen tuloksia pohtiessaan seuran ravitsemuskasvatuksellisia tarpeita ja kehittää urheilijoidensa ravitsemuskasvatusta edelleen tarvittavilla osa-alueilla.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja se on tehty yhteistyössä urheiluseura Kuivasjärven Auran kanssa. Opinnäytetyössä tutkin ja analysoin seuran erään yleisurheiluryhmän ruokapäiväkirjoja. Nuoret urheilijat pitivät ruokapäiväkirjaa viikon ajan joulukuussa 2013. Analyysin tavoitteena oli selvittää, minkälainen on nuoren yleisurheilijan ruokavalio, mitkä ravintoaineet ovat nuorten pääasiallisia energianlähteitä ja miten he olivat rytmittäneet ruokailut ja harjoitukset. Tutkimuksen tavoitteena oli saada kokonaisvaltainen käsitys tutkimusryhmän ravitsemuksesta, jotta valmentaja sekä urheiluseura voivat jatkossa tehostaa ravitsemuksen ohjausta tarvittavilla osa-alueilla.
Tutkimuksen mukaan nuorten yleisurheilijoiden ravitsemus on melko monipuolista ja heidän pääasiallinen energianlähteensä on hiilihydraatit eri muodossa. Kasvisten, vihannesten ja marjojen käyttöä tulisi kuitenkin lisätä sekä kiinnittää huomiota rasvojen laatuun. Proteiinin lähteinä nuorilla urheilijoilla oli usein punainen liha, jonka käyttöä olisi syytä rajoittaa. Tutkimuksessa ilmeni myös, että osa nuorista sai nesteitä liian vähän päivän aikana. Riittävään nesteytykseen tulisikin kiinnittää enemmän huomiota. Osalla tutkittavista urheilijoista ruokailuvälit venähtivät liian pitkiksi, mikä aiheuttaa veren sokeritason heittelyä aiheuttaen väsymystä ja keskittymiskyvyn heikkenemistä.
Tutkimustuloksista nuoret, heidän huoltajansa ja urheiluseura saavat tietoa urheilijoiden ravitsemuksesta. Yhteistyökumppani voi hyödyntää tutkimuksen tuloksia pohtiessaan seuran ravitsemuskasvatuksellisia tarpeita ja kehittää urheilijoidensa ravitsemuskasvatusta edelleen tarvittavilla osa-alueilla.