Syrjinnän ja häirinnän laajuus ja ilmeneminen pelastusalalla Suomessa: Systemaattinen kirjallisuuskatsaus

Abstract

Vuonna 2021 pelastusalalla herättiin keskusteluun syrjinnästä, häirinnästä ja yhdenvertaisuusasioista. Syrjinnän ja häirinnän laajuutta ja ilmenemistä ei ollut vielä tutkittu valtakunnallisella tasolla. Pelastusopiston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopalvelut käynnisti 2023 lokakuussa Pelastustoimen nollatoleranssi syrjinnälle ja häirinnälle – faktaa vai fiktiota? -hankkeen, jossa selvitetään pelastusalalla kohdatun häirinnän ja syrjinnän yleisyyttä, ilmenemismuotoja ja puuttumiskeinoja. Valtakunnallisen kyselytutkimuksen toteuttamiseksi hanke tarvitsi tietoa aiemmin tehdyistä tutkimuksista.

Tämä opinnäytetyö toteutettiin Pelastusopiston TKI-palveluiden toimeksiantona, ja sen kirjallisuuskatsaus oli osa Nollatoleranssi-hankkeen laajempaa kirjallisuuskatsausta. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli löytää systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla PRISMA-protokollaa hyödyntäen opinnäytetöitä ja viranomaisraportteja syrjinnästä ja häirinnästä pelastusalalla ja ensihoidossa. Työssä tarkasteltiin vuosina 2010–2023 opinnäytetöiden ja viranomaisraporttien käytettyjä tutkimusmenetelmiä, tavoitteita ja keskeisimpiä tuloksia.

Opinnäytetyössä havaittiin, että julkaistut tutkimukset aiheesta kertovat merkittävistä tarpeista selvittää syrjinnän ja häirinnän yleisyyttä pelastusalan ja ensihoidon organisaatioissa sekä puuttumiskeinoja syrjintään. Tutkimukset antavat toistaiseksi liian vähän tietoa syrjinnän ja häirinnän yleisyydestä, ilmenemisestä ja puuttumiskeinoista valtakunnallisella tasolla. Tämän kirjallisuuskatsauksen tuloksien perusteella laadittiin toimenpidesuosituksia hankkeen tulevaa kyselytutkimusta varten.

Kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella suositetaan hankkeen kyselytutkimuksessa kiinnittämään huomiota kyselytutkimukseen valittavissa kohderyhmissä ja vastaajien rekrytoinnissa. Aiemmat tutkimukset eivät ole tutkineet syrjintää ja häirintää sopimuspalokunnissa ja opiskelijaryhmissä. Valtakunnallisen kyselyn tulosten parantamiseksi kyselyn tulisi tavoittaa mahdollisimman laaja joukko alalla työskentelevistä henkilöistä huomioiden myös ne ryhmät, joita ei ollut tutkittu aiemmin. Huomioimalla tutkimattomat kohderyhmät saataisiin aikaisempaa tarkempi tilannekuva yhdenvertaisuustilanteesta koko alalla.