Hankesuunnittelu vaativissa korjaushankkeissa : AFRY Buildings Finland Oy, rakennusfysiikka
Vou, Sei Wha (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403275234
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403275234
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää vaativien korjaushankkeiden erityispiirteitä ja tekijöitä, joita tulee ottaa huomioon hankesuunnittelussa. Tutkimustyön tilaajana toimi AFRY Buildings Finland Oy. Tutkimus toteutettiin kirjallisuuslähteiden tarkasteluilla ja haastattelututkimuksella.
Vaativien korjaushankkeiden budjetointi tehdään usein jo hankesuunnitteluvaiheessa hankkeen päätetyn sisällön ja laatutason perusteella. Hankesuunnittelun budjetointia varten korjaushankkeelle tulisi olla korjauksen laajuus ja tapa mahdollisen tarkasti selvillä. Tämä korostuu erityisesti vaativissa korjaushankkeissa, joissa hankkeen myöhemmissä vaiheissa on suuria riskejä kustannuksia kasvattavista yllätyksistä. Hankkeen onnistumiseen vaikuttavat muun muassa perusteellisesti toteutetut tutkimukset ja riittävän pätevyyden omaavat asiantuntijat.
Suomen kasvihuonekaasupäästöistä kolmannes syntyy rakennetusta ympäristöstä. Korjaustarvetta löytyy rakennuskannasta, ja siinä on päästövähennyspotentiaalia. Vuonna 2025 voimaan astuu uusi rakentamislaki, joka ohjaa kestävämpään rakentamiseen. Tätä edesauttaa myös EU:n säätelyt, joita ovat rakennusten energiatehokkuusdirektiivit ja taksonomia. Lainsäädäntöjen muutokset tulevat asettamaan merkittäviä haasteita korjausrakentamisessa.
Vaativien korjaushankkeiden erityispiirteiden ja lainsäädäntöjen muutoksien takia rakennusalan yleisiä ohjeistuksia olisi syytä päivittää korjaushankkeiden osalta. Korjaushankkeiden pohjalta tehtyjä ohjeistuksia voisi tutkimuksen mukaan olla enemmän. Uusilla ohjeistuksilla varmistettaisiin, että vaativien korjauskohteiden hankesuunnittelut osataan paremmin toteuttaa ja korjaushankkeet onnistuvat asetettujen tavoitteiden mukaan. Näin hankkeiden budjetointia tai muita resursseja ei ali- tai ylimitoitettaisi merkittävästi. Lainsäädäntö täsmentyy vielä tulevaisuudessa, minkä takia lisätutkimuksia olisi vielä tarpeen tehdä ennen ohjeistuksien päivittämistä.
Vaativien korjaushankkeiden budjetointi tehdään usein jo hankesuunnitteluvaiheessa hankkeen päätetyn sisällön ja laatutason perusteella. Hankesuunnittelun budjetointia varten korjaushankkeelle tulisi olla korjauksen laajuus ja tapa mahdollisen tarkasti selvillä. Tämä korostuu erityisesti vaativissa korjaushankkeissa, joissa hankkeen myöhemmissä vaiheissa on suuria riskejä kustannuksia kasvattavista yllätyksistä. Hankkeen onnistumiseen vaikuttavat muun muassa perusteellisesti toteutetut tutkimukset ja riittävän pätevyyden omaavat asiantuntijat.
Suomen kasvihuonekaasupäästöistä kolmannes syntyy rakennetusta ympäristöstä. Korjaustarvetta löytyy rakennuskannasta, ja siinä on päästövähennyspotentiaalia. Vuonna 2025 voimaan astuu uusi rakentamislaki, joka ohjaa kestävämpään rakentamiseen. Tätä edesauttaa myös EU:n säätelyt, joita ovat rakennusten energiatehokkuusdirektiivit ja taksonomia. Lainsäädäntöjen muutokset tulevat asettamaan merkittäviä haasteita korjausrakentamisessa.
Vaativien korjaushankkeiden erityispiirteiden ja lainsäädäntöjen muutoksien takia rakennusalan yleisiä ohjeistuksia olisi syytä päivittää korjaushankkeiden osalta. Korjaushankkeiden pohjalta tehtyjä ohjeistuksia voisi tutkimuksen mukaan olla enemmän. Uusilla ohjeistuksilla varmistettaisiin, että vaativien korjauskohteiden hankesuunnittelut osataan paremmin toteuttaa ja korjaushankkeet onnistuvat asetettujen tavoitteiden mukaan. Näin hankkeiden budjetointia tai muita resursseja ei ali- tai ylimitoitettaisi merkittävästi. Lainsäädäntö täsmentyy vielä tulevaisuudessa, minkä takia lisätutkimuksia olisi vielä tarpeen tehdä ennen ohjeistuksien päivittämistä.