Japanilaista diakoniaa etsimässä : diakoniatyön kartoittaminen Länsi-Japanin evankelisluterilaisessa kirkossa
Palmu, Asako (2024)
Palmu, Asako
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403224901
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403224901
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Länsi-Japanin evankelisluterilaisen kirkon diakoniatyötä. Tutkimuksessa etsittiin vastauksia kysymyksiin siitä, kuinka paljon seurakunnissa tehdään diakoniatyötä, millaista se on ja kuka sitä tekee. Opinnäytetyön toisena työelämäyhteistyötahona oli Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys. Tutkimuksessa haluttiin antaa ääni erityisesti japanilaisille seurakunnan työntekijöille ja vastuunkantajille, sillä tällaista tutkimusta ei ole aiemmin juuri tehty. Tavoitteena oli myös selvittää, millaisia tarpeita seurakunnat näkevät diakoniatyölle omalla alueellaan. Diakoniatyö esitellään tutkimuksessa laajana kokonaisuutena, johon voi kuulua karitatiivisia, sosiaalisia, pastoraalisia, katekeettisia ja liturgisia ulottuvuuksia.
Tutkimuspainotteisen opinnäytetyön empiirinen osa toteutettiin kyselytutkimuksena, jossa oli sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia osioita. Kysely lähetettiin kaikkiin 40 Länsi-Japanin evankelisluterilaisen kirkon seurakuntiin ja vastausprosentti oli 70 %.
Tulosten mukaan Länsi-Japanin evankelisluterilaisen kirkon seurakunnissa tehdään monenlaista diakoniatyötä, mutta se on usein spontaania ja pienimuotoista. Tekijöinä oli yleisimmin palkattu seurakunnan pastori, mutta vastuuta olivat kantamassa myös vapaaehtoiset seurakuntalaiset. Yleisin diakoniatyön muoto on sairaiden ja vanhusten luona vieraileminen. Myös sielunhoitotyö eri muodoissaan oli yleistä. Seurakunnilla oli vain rajallisesti resursseja erityisten diakoniaryhmien pitämiseen tai taloudelliseen avustamiseen. Vastauksissa näkyi kuitenkin, että seurakunnissa on kiinnostusta diakoniatyön lisäämiseen.
Kokonaisvaltainen ymmärrys ammatillisesta diakoniatyöstä on japanilaisissa kristillisissä kirkoissa vielä verrattain ohutta, ja siksi opinnäytetyö oli tuomassa aihetta ihmisten tietoisuuteen. Tutkimus antoi ajankohtaisen kuvan diakoniatyön tilasta Länsi-Japanin evankelisluterilaisessa kirkossa. Tulokset auttavat kirkkoa diakoniatyön kehittämisessä sekä antavat myös sen yhteistyökumppaneille tietoa, kuinka tukea Länsi-Japanin evankelisluterilaista kirkkoa diakoniatyön saralla. Jatkotutkimuksena olisi hyvä selvittää, onko diakoniatyö palautunut koronaa edeltävälle tasolle. The aim of the thesis was to survey diaconal activities in West Japan Evangelical Church. The study sought answers to the questions of how much diaconal work is done in the parishes, what kind of work it is and who does it. The other working life partner for the thesis was Finnish Lutheran Mission. The study wanted to give a voice especially to Japanese church workers and church members, as this kind of research has hardly been done before. The aim was also to find out what needs the congregations see for diaconal work in their area. Diaconal work is presented in the study as a broad whole, which include caritative, social, pastoral, catechetical, and liturgical dimensions.
The empirical part of this research-oriented thesis was carried out as a survey with both quantitative and qualitative parts. The questionnaire was sent to all 40 congregations of the West Japan Evangelical Lutheran Church and the response rate was 70%.
The results showed that the congregations of the West Japan Evangelical Lutheran do a wide range of diaconal work, but it is often spontaneous and small-scale. The pastor, as an only paid worker, was the most common person involved, but volunteers from the parish also took on responsibility. The most common form of diaconal work is visiting the sick and elderly. Pastoral care in its various forms was also common. Churches had limited resources to run special diaconal groups or to provide financial support. However, the responses indicated that there was interest in increasing the number of different forms of diaconal work in the parishes.
The overall understanding of professional diaconal work in Japanese Christian churches is still relatively thin and therefore the thesis was about bringing the topic to people's attention. The study provided a timely picture of the state of diaconal work in the West Japan Evangelical Lutheran Church. The results will help the church to develop its diaconal work and will also provide its partners with information on how to support the West Japan Evangelical Lutheran Church in the field of diaconal work. A further study would be to see if the diaconal work has returned to pre-corona levels.
Tutkimuspainotteisen opinnäytetyön empiirinen osa toteutettiin kyselytutkimuksena, jossa oli sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia osioita. Kysely lähetettiin kaikkiin 40 Länsi-Japanin evankelisluterilaisen kirkon seurakuntiin ja vastausprosentti oli 70 %.
Tulosten mukaan Länsi-Japanin evankelisluterilaisen kirkon seurakunnissa tehdään monenlaista diakoniatyötä, mutta se on usein spontaania ja pienimuotoista. Tekijöinä oli yleisimmin palkattu seurakunnan pastori, mutta vastuuta olivat kantamassa myös vapaaehtoiset seurakuntalaiset. Yleisin diakoniatyön muoto on sairaiden ja vanhusten luona vieraileminen. Myös sielunhoitotyö eri muodoissaan oli yleistä. Seurakunnilla oli vain rajallisesti resursseja erityisten diakoniaryhmien pitämiseen tai taloudelliseen avustamiseen. Vastauksissa näkyi kuitenkin, että seurakunnissa on kiinnostusta diakoniatyön lisäämiseen.
Kokonaisvaltainen ymmärrys ammatillisesta diakoniatyöstä on japanilaisissa kristillisissä kirkoissa vielä verrattain ohutta, ja siksi opinnäytetyö oli tuomassa aihetta ihmisten tietoisuuteen. Tutkimus antoi ajankohtaisen kuvan diakoniatyön tilasta Länsi-Japanin evankelisluterilaisessa kirkossa. Tulokset auttavat kirkkoa diakoniatyön kehittämisessä sekä antavat myös sen yhteistyökumppaneille tietoa, kuinka tukea Länsi-Japanin evankelisluterilaista kirkkoa diakoniatyön saralla. Jatkotutkimuksena olisi hyvä selvittää, onko diakoniatyö palautunut koronaa edeltävälle tasolle.
The empirical part of this research-oriented thesis was carried out as a survey with both quantitative and qualitative parts. The questionnaire was sent to all 40 congregations of the West Japan Evangelical Lutheran Church and the response rate was 70%.
The results showed that the congregations of the West Japan Evangelical Lutheran do a wide range of diaconal work, but it is often spontaneous and small-scale. The pastor, as an only paid worker, was the most common person involved, but volunteers from the parish also took on responsibility. The most common form of diaconal work is visiting the sick and elderly. Pastoral care in its various forms was also common. Churches had limited resources to run special diaconal groups or to provide financial support. However, the responses indicated that there was interest in increasing the number of different forms of diaconal work in the parishes.
The overall understanding of professional diaconal work in Japanese Christian churches is still relatively thin and therefore the thesis was about bringing the topic to people's attention. The study provided a timely picture of the state of diaconal work in the West Japan Evangelical Lutheran Church. The results will help the church to develop its diaconal work and will also provide its partners with information on how to support the West Japan Evangelical Lutheran Church in the field of diaconal work. A further study would be to see if the diaconal work has returned to pre-corona levels.