Master-koulutuksen kohteena on työelämän tutkiminen ja kehittäminen. Ylemmän ammattikorkeakoulututkintokoulutuksen kehittämisprojekti vuosina 2012–2014
Isohanni, Irene; Huttunen, Johanna (2014)
Isohanni, Irene
Huttunen, Johanna
Oulun ammattikorkeakoulu
2014
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-597-118-0
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-597-118-0
Tiivistelmä
Lähtökohdat: Oulun ammattikorkeakoulussa toteutettiin vuosina 2012–2014 ylemmän ammattikorkeakoulututkintokoulutuksen eli maisteritasoisen koulutuksen (master-koulutus) kehittämisprojekti. Tarkoituksena oli parantaa master-koulutuksen laatua ja tehokkuutta.
Kehittämisprojektin tavoitteet olivat 1) opetussuunnitelman kehittäminen, 2) opinnäytetyöprosessin keskeisen aseman varmistaminen, 3) maksimaalinen verkko-oppiminen, 4) tiedottamisen parantaminen ja 5) tutkintojen määrän kasvattaminen.
Kehittämisprojektin toteuttajia olivat master-koulutuksen opettajat, erityisesti yliopettajat.
Miten kehittämisprojekti toteutettiin? 1.) Opettajat selvittivät opetussuunnitelmista kaikkia aloja koskevat yhteiset opinnot ja osaamisalueet. 2.) Nimettiin johtoryhmä ja kolme kehittämistyöryhmää. Lisäksi verkko-oppimisen kehittäminen sisällytettiin kaikkien kehittämisryhmien toimintaan. 3.) Pilotoitiin yhteiset monialaiset opinnot. 4.) Järjestettiin viisi master-aamiaistilaisuutta, joissa visioitiin master-koulutusta vuonna 2020, käsiteltiin verkko-opetusta, yhteisiä monialaisten opintojaksojen pilotteja sekä esiteltiin kehittämistyöryhmien toiminnan tuloksia. 5.) Perustettiin Master of Masters -ryhmä, jonka tehtävänä oli kehittää koulutusta ja lisätä master-tutkintojen tunnettuutta. Ryhmään on kutsuttu yritysten ja työelämän parhaita asiantuntijoita.
Tulokset: 1.) Master-koulutuksen vision mukaan monialaisen master-koulutuksen oppimisen kohteena on työelämän tutkiminen ja kehittäminen. Koulutuksessa toteutetaan tutkivaa, yhteistoiminnallista sekä käyttäjälähtöistä pedagogiaa. Tuotettiin monialaisia kaikille yhteisiä opintoja ja 12 opettajaa osallistui uudenlaista opettajuutta koskevaan koulutukseen (30 op). 2.) Kuvattiin opinnäytetyön prosessi oppimisen ytimeksi ja sen kiinteä yhteys muihin opintoihin. Opinnäytetyöt tehdään sosiaali- ja terveysalalla työelämän kanssa yhteisissä monialaisissa tutkimus- ja kehityshankkeissa. Opiskelijoiden kokemusten mukaan työelämälähtöiset projektit ja ongelmanratkaisutehtävät edistävät oppimista. 3.) Verkko-opetuksen määrä nousi kaikissa syksyllä 2014 alkaneissa tutkinto-ohjelmissa (77–92%:iin) verrattuna vuoden 2012 lähtötilanteeseen (0–60%). Kaikille master-opiskelijoille yhteinen Optima-alusta otettiin käyttöön. Opettajille tarjottiin koulutusta verkkoympäristöjen käytössä sekä verkkopedagogiikassa. Opettajista vain 40 % osallistui tarjottuun verkko-opetuksen perehdytykseen. Monialaisten opintojen verkkototeutukset rakennettiin opettajien ja verkkotutorin yhteistyönä. 4.) Perustettiin Master of Masters -ryhmä varmistamaan koulutuksen työelämävastaavuus. Hakijan sivut muokattiin opiskelijaystävällisemmiksi sekä valmisteltiin master-koulutuksen markkinointisuunnitelma. Syksyllä 2014 uudet opiskelijat aloittivat opiskelun yhteisillä kaksi päivää kestävillä aloituspäivillä. Kehittämisprojekti tuotti yhteensä viisi julkaisua. 5.) Master-tutkintojen määrä kaksinkertaistui vuonna 2013 verrattuna vuoteen 2012. Vuonna 2014 aloituspaikat saatiin täyteen liiketaloudessa ja sosiaali- ja terveysalalla. Tekniikan alalla 10 paikkaa jäi täyttämättä.
Mitä jäi saavuttamatta? Työelämän kanssa tehtävän tutkimus- ja kehittämisyhteistyön toimintamalli jäi kuvaamatta. Opiskelija ei voi vielä suorittaa verkossa koko tutkintoa. Monialaisia opintoja voisi olla enemmän kuin syksyllä 2014 tarjotaan. Opettajat tarvitsevat koulutusta uudenlaisesta opettajuudesta. Kansainvälisyys näkyy heikosti opetussuunnitelmissa.
Johtopäätökset: Kehittämisprojektissa määriteltiin master-koulutuksen visio vuonna 2020 sekä master-koulutuksen pedagogia. Se tuotti uutta tietoa uudenlaisesta opettajuudesta, erityisesti monialaisesta opettajien, opiskelijoiden ja työelämän yhteistyöstä sekä verkko-opetuksesta. Jatkossa master-koulutuksen vision toteutuminen ja master-pedagogian mukainen toiminta edellyttää, että opetussuunnitelma laaditaan ja toteutetaan aikaisempaa kiinteämmin yhteistyössä työelämän kanssa. Koska opinnäytetyöprosessi nostettiin oppimisen ytimeksi, työelämän kanssa toteutettavien tutkimus- ja kehittämisprojektien tulisi muodostua luonnollisiksi master-opiskelijoiden oppimisympäristöiksi. Niissä tulisi hyödyntää myös opiskelijoiden osaaminen sekä aikaisempaa vahvemmin Oamkin painoalat.
Verkko-opetusta tulee lisätä, koska opiskelija ei voi vielä suorittaa master-tutkintoa verkossa. Verkko-opetuksen tueksi opettajille on tarjottava teknisten ratkaisujen ja tukipalvelujen lisäksi ohjausta verkkoympäristöjen hallittuun käyttöön. Jatkossa tulee selvittää verkko-oppimisen välttämättömät, välilliset ja sitä edistävät edellytykset sekä siitä, miten verkkotyöskentelyä hyödynnetään työelämän kanssa.
Opettajan työn muutosvalmiuksia tulee vahvistaa mahdollistamalla riittävä dialogia asenteista ja osaamisesta. Verkko-oppiminen sekä koulutusalat ylittävän koulutuksen onnistuminen vaatii tukiprosessien - opiskelija-, hakija-, it- ja viestintäpalvelut - ja koulutustoiminnan saumatonta yhteistyötä. Tämä edellyttää päätöksiä master-koulutuksen organisoinnista ja johtamisesta, opettajan työajan käytöstä, kuten myös master-koulutuksen markkinointisuunnitelman systemaattista toteuttamista.
Kehittämisprojektin tavoitteet olivat 1) opetussuunnitelman kehittäminen, 2) opinnäytetyöprosessin keskeisen aseman varmistaminen, 3) maksimaalinen verkko-oppiminen, 4) tiedottamisen parantaminen ja 5) tutkintojen määrän kasvattaminen.
Kehittämisprojektin toteuttajia olivat master-koulutuksen opettajat, erityisesti yliopettajat.
Miten kehittämisprojekti toteutettiin? 1.) Opettajat selvittivät opetussuunnitelmista kaikkia aloja koskevat yhteiset opinnot ja osaamisalueet. 2.) Nimettiin johtoryhmä ja kolme kehittämistyöryhmää. Lisäksi verkko-oppimisen kehittäminen sisällytettiin kaikkien kehittämisryhmien toimintaan. 3.) Pilotoitiin yhteiset monialaiset opinnot. 4.) Järjestettiin viisi master-aamiaistilaisuutta, joissa visioitiin master-koulutusta vuonna 2020, käsiteltiin verkko-opetusta, yhteisiä monialaisten opintojaksojen pilotteja sekä esiteltiin kehittämistyöryhmien toiminnan tuloksia. 5.) Perustettiin Master of Masters -ryhmä, jonka tehtävänä oli kehittää koulutusta ja lisätä master-tutkintojen tunnettuutta. Ryhmään on kutsuttu yritysten ja työelämän parhaita asiantuntijoita.
Tulokset: 1.) Master-koulutuksen vision mukaan monialaisen master-koulutuksen oppimisen kohteena on työelämän tutkiminen ja kehittäminen. Koulutuksessa toteutetaan tutkivaa, yhteistoiminnallista sekä käyttäjälähtöistä pedagogiaa. Tuotettiin monialaisia kaikille yhteisiä opintoja ja 12 opettajaa osallistui uudenlaista opettajuutta koskevaan koulutukseen (30 op). 2.) Kuvattiin opinnäytetyön prosessi oppimisen ytimeksi ja sen kiinteä yhteys muihin opintoihin. Opinnäytetyöt tehdään sosiaali- ja terveysalalla työelämän kanssa yhteisissä monialaisissa tutkimus- ja kehityshankkeissa. Opiskelijoiden kokemusten mukaan työelämälähtöiset projektit ja ongelmanratkaisutehtävät edistävät oppimista. 3.) Verkko-opetuksen määrä nousi kaikissa syksyllä 2014 alkaneissa tutkinto-ohjelmissa (77–92%:iin) verrattuna vuoden 2012 lähtötilanteeseen (0–60%). Kaikille master-opiskelijoille yhteinen Optima-alusta otettiin käyttöön. Opettajille tarjottiin koulutusta verkkoympäristöjen käytössä sekä verkkopedagogiikassa. Opettajista vain 40 % osallistui tarjottuun verkko-opetuksen perehdytykseen. Monialaisten opintojen verkkototeutukset rakennettiin opettajien ja verkkotutorin yhteistyönä. 4.) Perustettiin Master of Masters -ryhmä varmistamaan koulutuksen työelämävastaavuus. Hakijan sivut muokattiin opiskelijaystävällisemmiksi sekä valmisteltiin master-koulutuksen markkinointisuunnitelma. Syksyllä 2014 uudet opiskelijat aloittivat opiskelun yhteisillä kaksi päivää kestävillä aloituspäivillä. Kehittämisprojekti tuotti yhteensä viisi julkaisua. 5.) Master-tutkintojen määrä kaksinkertaistui vuonna 2013 verrattuna vuoteen 2012. Vuonna 2014 aloituspaikat saatiin täyteen liiketaloudessa ja sosiaali- ja terveysalalla. Tekniikan alalla 10 paikkaa jäi täyttämättä.
Mitä jäi saavuttamatta? Työelämän kanssa tehtävän tutkimus- ja kehittämisyhteistyön toimintamalli jäi kuvaamatta. Opiskelija ei voi vielä suorittaa verkossa koko tutkintoa. Monialaisia opintoja voisi olla enemmän kuin syksyllä 2014 tarjotaan. Opettajat tarvitsevat koulutusta uudenlaisesta opettajuudesta. Kansainvälisyys näkyy heikosti opetussuunnitelmissa.
Johtopäätökset: Kehittämisprojektissa määriteltiin master-koulutuksen visio vuonna 2020 sekä master-koulutuksen pedagogia. Se tuotti uutta tietoa uudenlaisesta opettajuudesta, erityisesti monialaisesta opettajien, opiskelijoiden ja työelämän yhteistyöstä sekä verkko-opetuksesta. Jatkossa master-koulutuksen vision toteutuminen ja master-pedagogian mukainen toiminta edellyttää, että opetussuunnitelma laaditaan ja toteutetaan aikaisempaa kiinteämmin yhteistyössä työelämän kanssa. Koska opinnäytetyöprosessi nostettiin oppimisen ytimeksi, työelämän kanssa toteutettavien tutkimus- ja kehittämisprojektien tulisi muodostua luonnollisiksi master-opiskelijoiden oppimisympäristöiksi. Niissä tulisi hyödyntää myös opiskelijoiden osaaminen sekä aikaisempaa vahvemmin Oamkin painoalat.
Verkko-opetusta tulee lisätä, koska opiskelija ei voi vielä suorittaa master-tutkintoa verkossa. Verkko-opetuksen tueksi opettajille on tarjottava teknisten ratkaisujen ja tukipalvelujen lisäksi ohjausta verkkoympäristöjen hallittuun käyttöön. Jatkossa tulee selvittää verkko-oppimisen välttämättömät, välilliset ja sitä edistävät edellytykset sekä siitä, miten verkkotyöskentelyä hyödynnetään työelämän kanssa.
Opettajan työn muutosvalmiuksia tulee vahvistaa mahdollistamalla riittävä dialogia asenteista ja osaamisesta. Verkko-oppiminen sekä koulutusalat ylittävän koulutuksen onnistuminen vaatii tukiprosessien - opiskelija-, hakija-, it- ja viestintäpalvelut - ja koulutustoiminnan saumatonta yhteistyötä. Tämä edellyttää päätöksiä master-koulutuksen organisoinnista ja johtamisesta, opettajan työajan käytöstä, kuten myös master-koulutuksen markkinointisuunnitelman systemaattista toteuttamista.