Kotisaattohoito-opas omaisille
Karola, Sonja; Mutikainen, Tanja (2024)
Karola, Sonja
Mutikainen, Tanja
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403204796
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403204796
Tiivistelmä
Palliatiivinen hoito on oireenmukaista ja kokonaisvaltaista hoitoa parantumattomasti sairaille, kun parantavasta hoidosta ei ole enää hyötyä. Palliatiivisen hoidon tavoite on lievittää kipua ja muuta fyysistä, psykososiaalista ja henkistä kärsimystä, jotta potilas ja hänen läheisensä voisivat elää mahdollisimman aktiivista ja oman näköistä elämää potilaan kuolemaan saakka. Läheisen huomioiminen ja tukeminen ovat tärkeä osa palliatiivista hoitoa. Saattohoito on osa palliatiivista hoitoa, ja se sijoittuu elämän viimeisille viikoille tai päiville. Koti on ihmisille tärkeä paikka, ja se lisää saattohoidossa olevan hyvinvointia, ylläpitää itsenäisyyttä ja säilyttää elämänlaatua parempana pidempään. Tutkimuksen mukaan yhä useampi potilas haluaa kuolla kotonaan. Kansallisen laatusuosituksen mukaan kotisaattohoidon tulisi olla mahdollista sitä haluavalle.
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli tehdä kattava opas kotisaattohoidosta omaisille. Tavoitteenamme on lisätä saattohoitopotilaiden omaisten tietoutta kotisaattohoidosta. Opinnäytetyö on tehty yhteistyössä Etelä-Savon hyvinvointialueen palliatiivisen yksikön kanssa. Palliatiivisen yksikön henkilökunta voi antaa oppaan potilailleen ja heidän omaisilleen, jotta nämä voivat tutustua kotisaattohoidon mahdollisuuteen.
Opas toteutettiin tuotekehitysprosessina. Tuotekehitysprosessissa on viisi vaihetta, jotka ovat kehittämistarpeen tunnistaminen, ideointivaihe, luonnosteluvaihe, kehittelyvaihe ja viimeistelyvaihe. Kehittämistarpeen tunnistaminen alkoi siitä, kun löysimme aiheen koulun aihepankista, jossa palliatiivinen keskus etsi oppaalle tekijää. Otimme yhteyttä toimeksiantajamme yhteyshenkilöön ja teimme toimeksiantosopimuksen. Ideointivaiheessa keskustelimme hänen kanssaan, siitä minkälainen oppaan tulisi olla ja mikä sen käyttötarkoitus on. Luonnosteluvaiheessa etsimme teoriatietoa palliatiivisesta hoidosta, saattohoidosta ja kotisaattohoidosta. Tietopohjana käytimme niin suomalaisia, kuin englanninkielisiä tutkimuksia, ja nämä loivat teoreettisen viitekehyksen oppaalle. Kehittelyvaiheessa valmistimme varsinaisen oppaan. Lähetimme oppaan toimeksiantajamme yhteyshenkilölle, joka välitti sen hoitohenkilökunnalle. Pyysimme heitä tutustumaan oppaaseen ja vastaamaan sen jälkeen Webropol-kyselyyn, jolla selvitimme oppaan ulkonäköä ja sisältöä. Viimeistelyvaiheessa teimme kyselystä saatujen palautteiden perusteella muutoksia oppaaseen, jonka jälkeen opas valmistui. Toimeksiantajamme saa tarvittaessa päivittää opasta.
Jatkokehitysaiheena ehdotamme tekemään sellaisen kotisaattohoito oppaan omaisille, johon haastateltaisiin jo omaisensa saattohoitaneita ihmisiä. Näin saataisiin tietää omaisten todellinen tuen ja tiedon tarve ja tehtyä opas, joka varmasti palvelee kotisaattohoidettavan omaisia.
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli tehdä kattava opas kotisaattohoidosta omaisille. Tavoitteenamme on lisätä saattohoitopotilaiden omaisten tietoutta kotisaattohoidosta. Opinnäytetyö on tehty yhteistyössä Etelä-Savon hyvinvointialueen palliatiivisen yksikön kanssa. Palliatiivisen yksikön henkilökunta voi antaa oppaan potilailleen ja heidän omaisilleen, jotta nämä voivat tutustua kotisaattohoidon mahdollisuuteen.
Opas toteutettiin tuotekehitysprosessina. Tuotekehitysprosessissa on viisi vaihetta, jotka ovat kehittämistarpeen tunnistaminen, ideointivaihe, luonnosteluvaihe, kehittelyvaihe ja viimeistelyvaihe. Kehittämistarpeen tunnistaminen alkoi siitä, kun löysimme aiheen koulun aihepankista, jossa palliatiivinen keskus etsi oppaalle tekijää. Otimme yhteyttä toimeksiantajamme yhteyshenkilöön ja teimme toimeksiantosopimuksen. Ideointivaiheessa keskustelimme hänen kanssaan, siitä minkälainen oppaan tulisi olla ja mikä sen käyttötarkoitus on. Luonnosteluvaiheessa etsimme teoriatietoa palliatiivisesta hoidosta, saattohoidosta ja kotisaattohoidosta. Tietopohjana käytimme niin suomalaisia, kuin englanninkielisiä tutkimuksia, ja nämä loivat teoreettisen viitekehyksen oppaalle. Kehittelyvaiheessa valmistimme varsinaisen oppaan. Lähetimme oppaan toimeksiantajamme yhteyshenkilölle, joka välitti sen hoitohenkilökunnalle. Pyysimme heitä tutustumaan oppaaseen ja vastaamaan sen jälkeen Webropol-kyselyyn, jolla selvitimme oppaan ulkonäköä ja sisältöä. Viimeistelyvaiheessa teimme kyselystä saatujen palautteiden perusteella muutoksia oppaaseen, jonka jälkeen opas valmistui. Toimeksiantajamme saa tarvittaessa päivittää opasta.
Jatkokehitysaiheena ehdotamme tekemään sellaisen kotisaattohoito oppaan omaisille, johon haastateltaisiin jo omaisensa saattohoitaneita ihmisiä. Näin saataisiin tietää omaisten todellinen tuen ja tiedon tarve ja tehtyä opas, joka varmasti palvelee kotisaattohoidettavan omaisia.