Oulankajoen taimenkannan tila vuosina 1965-2013
Ervasti, Sihveri (2014)
Ervasti, Sihveri
Turun ammattikorkeakoulu
2014
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120818915
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120818915
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä kuvataan Oulangan taimenkannan tilaa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja Metsähallituksen vuosina 1965–2013 Oulankajoen Kiutakönkäällä keräämän Carlin-merkkiaineiston avulla. Merkkiaineiston avulla selvitettiin taimenten ikä- ja kokojakaumat, joki- ja järvivuosien määrä, kasvunopeus järvivaiheessa, sukupuolten lukumääräsuhde, sukukypsyysikä ja -koko, aikaisempien kutujen määrä, kutupopulaation koko sekä vaellusalueen laajuus.
Oulankajoen taimenet viettävät 2–5 ensimmäistä vuottaan joessa ennen vaellustaan Paana- tai Pääjärven kasvualueille. Taimenet kasvavat järvillä 2–7 vuotta ennen ensimmäistä kutuvaellusta. Taimenten kasvu oli nopeinta järvivaiheen alussa. Sukukypsyyden taimenet saavuttavat keskimäärin noin 6,7 vuotiaina ja n. 60 cm:n pituisina. Suurin osa taimenista saapuu kutuvaelluksellaan Kiutakönkäälle heinäkuussa.
Suurin osa Oulangan taimenista käy kutemassa joka toinen vuosi. Taimenista suurin osa oli naaraita (79 %). Enemmistö taimenista oli matkalla kutemaan ensimmäistä kertaa. Koiraat olivat kookkaampia kuin naaraat. Taimenten keski-ikä oli 7,8 vuotta, keskipituus 63 cm ja keskipaino 2,5 kg. Kutuvaeltavan populaation koko oli vuosittain keskimäärin 205 yksilöä. Kutupopulaatiokoko vaihteli vuosittain 98–357 yksilöä. Populaatiokoossa ei ollut selvää kasvu- tai pienenemissuuntausta. Merkkipalautusten kauimmainen palautus tuli 72 km:n päästä Kiutakönkäästä. Pääjärvestä on matkaa kauimmaiseen merkkipalautuspaikkaan n. 160 km.
Oulangan taimenkannan suojelemiseksi voisi säätää käyttöön välimitan, jossa alamittaisten lisäksi isokokoiset kalat tulisi vapauttaa veteen. Isokokoisten kalojen kutumenestys on parempaa, ja niiden poikaset selviävät ensimmäisistä vuosista paremmin kuin pienikokoisten kutukalojen poikaset. Jos kannassa havaitaan heikkenemisen merkkejä, tulisi niihin reagoida nopeasti riittävin kalastusrauhoituksin Suomen ja Venäjän alueilla. Kalastuksen valvonta ja rangaistukset tulisi saattaa tasolle, joka vähentäisi tehokkaasti salakalastusta.
Oulankajoen taimenet viettävät 2–5 ensimmäistä vuottaan joessa ennen vaellustaan Paana- tai Pääjärven kasvualueille. Taimenet kasvavat järvillä 2–7 vuotta ennen ensimmäistä kutuvaellusta. Taimenten kasvu oli nopeinta järvivaiheen alussa. Sukukypsyyden taimenet saavuttavat keskimäärin noin 6,7 vuotiaina ja n. 60 cm:n pituisina. Suurin osa taimenista saapuu kutuvaelluksellaan Kiutakönkäälle heinäkuussa.
Suurin osa Oulangan taimenista käy kutemassa joka toinen vuosi. Taimenista suurin osa oli naaraita (79 %). Enemmistö taimenista oli matkalla kutemaan ensimmäistä kertaa. Koiraat olivat kookkaampia kuin naaraat. Taimenten keski-ikä oli 7,8 vuotta, keskipituus 63 cm ja keskipaino 2,5 kg. Kutuvaeltavan populaation koko oli vuosittain keskimäärin 205 yksilöä. Kutupopulaatiokoko vaihteli vuosittain 98–357 yksilöä. Populaatiokoossa ei ollut selvää kasvu- tai pienenemissuuntausta. Merkkipalautusten kauimmainen palautus tuli 72 km:n päästä Kiutakönkäästä. Pääjärvestä on matkaa kauimmaiseen merkkipalautuspaikkaan n. 160 km.
Oulangan taimenkannan suojelemiseksi voisi säätää käyttöön välimitan, jossa alamittaisten lisäksi isokokoiset kalat tulisi vapauttaa veteen. Isokokoisten kalojen kutumenestys on parempaa, ja niiden poikaset selviävät ensimmäisistä vuosista paremmin kuin pienikokoisten kutukalojen poikaset. Jos kannassa havaitaan heikkenemisen merkkejä, tulisi niihin reagoida nopeasti riittävin kalastusrauhoituksin Suomen ja Venäjän alueilla. Kalastuksen valvonta ja rangaistukset tulisi saattaa tasolle, joka vähentäisi tehokkaasti salakalastusta.