Kehitysvammainen hoiva-avustaja työntekijänä
Ylä-Kotola, Krista; Koukku, Milla (2014)
Ylä-Kotola, Krista
Koukku, Milla
Saimaan ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120518750
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120518750
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kehitysvammaisen hoiva-avustajan työntekoon ja työllistymiseen liittyviä mahdollisuuksia ja haasteita esimiehen näkökulmasta. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää, millaista tietoa esimiehillä on työnteon ja palkkaamisen tukemisen muodoista. Tavoitteena oli nostaa esille kehitysvammaisen mahdollisuus osallistua hoiva-avustajakoulutukseen. Tavoitteena oli myös antaa kuva kehitysvammaisen hoiva-avustajan valmiuksista toimia hoiva-avustajalle kuuluvissa tehtävissä.
Teoreettinen viitekehys koostuu kehitysvammaisuuden ja sen näkökulmien määrittelystä, hoiva-avustajan työtehtävistä ja koulutuksesta, yhdenvertaisuudesta palkkatyössä sekä monimuotoisesta työyhteisöstä, jota esimies johtaa. Lisäksi teoreettiseen viitekehykseen kuuluvat palkkatuki ja työhönvalmentajan tuki. Opinnäytetyö on kvalitatiivinen eli laadullinen. Aineisto kerättiin puolistrukturoidulla kyselylomakkeella, joka lähetettiin 24:lle sosiaali- ja terveysalan esimiehelle. Osallistujia oli neljä. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Tulosten mukaan kehitysvammainen hoiva-avustaja kevensi työtaakkaa tekemällä toistuvia avustavia tehtäviä. Kehitysvammaisen palkkaamista pidettiin eettisesti tärkeänä. Haasteita kehitysvammaisen hoiva-avustajan palkkaamisessa ja työnteossa olivat vastuuseen, valvontaan ja turvallisuuteen liittyvät seikat. Esimiehet olivat pääosin tietoisia tukemisen muodoista, mutta eivät juuri ottaneet kantaa niiden merkitykseen palkkauspäätöstä tehtäessä.
Jatkotutkimusaiheet voisivat liittyä kehitysvammaisen palkkaamiseen ja palkkaamisen edistämiseen yhteistyössä Kansaneläkelaitoksen ja työ- ja elinkeinopalveluiden kanssa. Lisäksi voitaisiin tutkia, kuinka työehtosopimusta voidaan soveltaa kehitysvammaista työntekijää palkatessa. Jatkotutkimusaiheena voisi tutkia myös, voiko hoiva-avustajien palkkaaminen olla ratkaisu, jolla taataan asiakkaalle paras mahdollinen perushoito ja huolenpito työvoimapulan kasvaessa tulevaisuudessa.
Teoreettinen viitekehys koostuu kehitysvammaisuuden ja sen näkökulmien määrittelystä, hoiva-avustajan työtehtävistä ja koulutuksesta, yhdenvertaisuudesta palkkatyössä sekä monimuotoisesta työyhteisöstä, jota esimies johtaa. Lisäksi teoreettiseen viitekehykseen kuuluvat palkkatuki ja työhönvalmentajan tuki. Opinnäytetyö on kvalitatiivinen eli laadullinen. Aineisto kerättiin puolistrukturoidulla kyselylomakkeella, joka lähetettiin 24:lle sosiaali- ja terveysalan esimiehelle. Osallistujia oli neljä. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Tulosten mukaan kehitysvammainen hoiva-avustaja kevensi työtaakkaa tekemällä toistuvia avustavia tehtäviä. Kehitysvammaisen palkkaamista pidettiin eettisesti tärkeänä. Haasteita kehitysvammaisen hoiva-avustajan palkkaamisessa ja työnteossa olivat vastuuseen, valvontaan ja turvallisuuteen liittyvät seikat. Esimiehet olivat pääosin tietoisia tukemisen muodoista, mutta eivät juuri ottaneet kantaa niiden merkitykseen palkkauspäätöstä tehtäessä.
Jatkotutkimusaiheet voisivat liittyä kehitysvammaisen palkkaamiseen ja palkkaamisen edistämiseen yhteistyössä Kansaneläkelaitoksen ja työ- ja elinkeinopalveluiden kanssa. Lisäksi voitaisiin tutkia, kuinka työehtosopimusta voidaan soveltaa kehitysvammaista työntekijää palkatessa. Jatkotutkimusaiheena voisi tutkia myös, voiko hoiva-avustajien palkkaaminen olla ratkaisu, jolla taataan asiakkaalle paras mahdollinen perushoito ja huolenpito työvoimapulan kasvaessa tulevaisuudessa.