Perhepäivähoitajien näkemykset perhepäivähoidon laadusta Haminan kaupungissa

Abstract

Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää sitä, millaisena Haminan kaupungin perhepäivähoitajat näkevät perhepäivähoidon laadun nykytilan. Tarkastelun kohteena olivat myös perhepäivähoitajien käsitykset siitä, millaista laadukkaan perhepäivähoidon tulisi olla. Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Haminan kau-pungin varhaiskasvatuspalvelut. Opinnäytetyötäni varten haastattelin kahdeksaa haminalaista perhepäi-vähoitajaa puolistrukturoidulla haastattelumenetelmällä. Nauhoitin ja litteroin saamani aineiston.

Perhepäivähoidon laadun jäsentämiseksi jaoin laadun osatekijät seitsemään eri kokonaisuuteen: perhe-päivähoidon fyysinen ympäristö, ilmapiiri, perhepäivähoitajan työssä viihtyminen ja jaksaminen, lapsi- ja perhelähtöisyys, kasvatuskumppanuus, perhepäivähoitajan osaaminen sekä lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen. Jaottelun pohjana olivat Haminan kaupungin perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma sekä opinnäytetyön aiheeseen liittyvä aikaisempi tutkimustieto. Tarkastelin erityisesti perhepäivähoitajien näkemysten ja kaupungin perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelman yhtenevyyttä.

Perhepäivähoidon fyysistä ympäristöä koskevista laatutekijöistä tärkeimpänä pidettiin turvallisuutta. Hoitopaikka nähtiin keskeisenä lapsuuden rakentumisen elementtinä. Tästä syystä hoitopaikan ilmapiiri nousi esille keskeisenä ilmiönä. Lapsi- ja perhelähtöisyys ymmärrettiin käsitteenä yleisellä tasolla, mutta sen täsmällisempi sisältö vaatisi selventämistä. Kasvatuskumppanuus taas sai hyvin vahvan painoarvon haastateltujen vastauksissa. Kasvatuskumppanuudella voidaankin nähdä olevan suotuisa vaikutus lasten kasvuympäristöön. Näyttää siltä, että perhepäivähoito on hoitomuoto, joka mahdollistaa lapsen kasvun ja kehityksen tukemisen. Tutkimukseni vahvisti, että perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelmalla on perhepäivähoitajien työn laatua ohjaava vaikutus.

The purpose of the thesis was to investigate how the childminders of the town of Hamina perceive the quality of family child care. Additionally, the childminders’ takes on what first-rate family child care should be like were also surveyed. The client of this thesis was the town of Hamina. For this thesis, I in-terviewed eight local childminders, employing focused interview. I recored and transcribed the data I gathered.

To classify the quality of family child care I divided the factors of quality into seven different bodies: the physical environment of family child care, the atmosphere, the comfort and well-being at work of the childminder, child- and family-orientedness, educational partnership, the childminder’s know-how, and supporting a child’s growth and development. The basis for the classification was comprised of the town’s early childhood education plan as well as the existing earlier data for the thesis. I especially examined the similarity between the childminders’ views and the town’s early childhood education plan.

The most important quality factor regarding the physical environment of family child care was considered to be the safety. The (children’s) home was viewed as a central element of the construction of childhood. This is why the home environment stood up as a central phenomenon. Child- and family-orientedness as a term was understood on a general level, but its more specific content would require clarification. Educational partnership, on the other hand, had a strong value in the answers of the interviewed. It can be seen having a positive effect on children’s growth environment. It seems family child care is a manner of care that makes supporting a child’s growth and development possible. My research verified that family child care early childhood education plan has an effect of guiding the work quality of childminders.