Sähkötapaturmat ensi- ja akuuttihoidossa
Ripatti, Andreas; Tirkkonen, Aatu; Tossavainen, Eetu; Viljander, Juho (2024)
Ripatti, Andreas
Tirkkonen, Aatu
Tossavainen, Eetu
Viljander, Juho
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403154492
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403154492
Tiivistelmä
Sähkötapaturmilla tarkoitetaan sähkön käyttöön liittyviä onnettomuuksia ja sähköiskuja. Myös sähköiskun seurauksena aiheutuneet sekundäärionnettomuudet, kuten putoaminen, luetaan sähkötapaturmaksi. Opinnäytetyössä käsiteltiin sähkötapaturmapotilaille aiheutuneita vammoja, elintoiminnanhäiriöitä sekä sähkötapaturmien yleisimpiä aiheuttajia. Tutkimuksen tarkoituksena oli koota ajankohtaista tietoa edellä mainituista aiheista. Tavoitteena oli kehittää ensihoitajien ammattitaitoa sähkötapaturmapotilaiden vammojen sekä elintoiminnan häiriöiden tunnistamisessa ja arvioinnissa.
Tutkimusmenetelmänä toimi kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Aineisto kerättiin terveys- ja hoitotieteiden tietokannoista kuten Cinahl ja PubMed. Tutkimuksia työhön löytyi yhteensä 15 kappaletta. Tutkimukset analysoitiin sisällön analyysillä.
Tutkimuksen tuloksissa ilmeni sähkötapaturmien aiheuttavan potilaille yleisimmin palovammoja ja rytmihäiriöitä. Tuloksissa raportoitiin myös sähkötapaturmilla olevan vaikutuksia muihin EKG muutoksiin, kuten ST-tason muutokset ja T-inversiot. Myös neurologisia ja psyykkisiä muutoksia raportoitiin aiheutuvan pidemmällä aikavälillä, mutta näistä tutkimusnäyttö on vähäistä ja aineiston mukaan tarvittaisiin laajempia tutkimuksia. Tapaturmien aiheuttajista ja altistavista tekijöistä aineistossa kävi ilmi nuorten miesten olevan tyypillisin potilasryhmä. Suurin osa tapaturmista tapahtui työpaikalla. Lapsipotilaisiin liittyvissä tutkimuksissa ilmeni leikki-ikäisten lasten olevan suurimmassa riskissä sähkötapaturmalle ja näille tyypillisin tapatumapaikka oli kotona.
Tutkimusmenetelmänä toimi kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Aineisto kerättiin terveys- ja hoitotieteiden tietokannoista kuten Cinahl ja PubMed. Tutkimuksia työhön löytyi yhteensä 15 kappaletta. Tutkimukset analysoitiin sisällön analyysillä.
Tutkimuksen tuloksissa ilmeni sähkötapaturmien aiheuttavan potilaille yleisimmin palovammoja ja rytmihäiriöitä. Tuloksissa raportoitiin myös sähkötapaturmilla olevan vaikutuksia muihin EKG muutoksiin, kuten ST-tason muutokset ja T-inversiot. Myös neurologisia ja psyykkisiä muutoksia raportoitiin aiheutuvan pidemmällä aikavälillä, mutta näistä tutkimusnäyttö on vähäistä ja aineiston mukaan tarvittaisiin laajempia tutkimuksia. Tapaturmien aiheuttajista ja altistavista tekijöistä aineistossa kävi ilmi nuorten miesten olevan tyypillisin potilasryhmä. Suurin osa tapaturmista tapahtui työpaikalla. Lapsipotilaisiin liittyvissä tutkimuksissa ilmeni leikki-ikäisten lasten olevan suurimmassa riskissä sähkötapaturmalle ja näille tyypillisin tapatumapaikka oli kotona.