Irti rikollisuudesta koevapauden ja tuen avulla? : Saattaen vapauteen -projektin asiakkaiden kokemuksia
Saarholm, Julia (2014)
Saarholm, Julia
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112616945
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112616945
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Saattaen vapauteen –projektin (Sava) asiakkaiden omakohtaisia kokemuksia rikollisuudesta irrottautumisesta ja valvotun koevapauden aikaisesta tuesta. Lisäksi haluttiin selvittää, minkälaisia kokemuksia asiakkailla on koevapauden hyödyistä ja haitoista.
Kyseessä on laadullinen tutkimus, jonka aineisto laadittiin teemahaastatteluin. Teoreettisena viitekehyksenä on desistanssi eli rikollisuudesta irrottautumisen teoria. Desistanssia lähestyttiin ihmisen mielen sisäisten tekijöiden, kuten motivaation ja tunteiden, sekä ulkoisten, kuten ammatillisen tuen ja päihteistä irrottautumisen kautta. Opinnäytetyössä käsiteltiin myös syitä, jotka saavat yksilön jatkamaan rikollista uraa. Valvotun koevapauden, Kriminaalihuollon tukisäätiön ja asumissosiaalisen työn esitteleminen pohjustaa teoreettista viitekehystä.
Opinnäytetyötä varten haastateltiin kuutta (n=6) Sava asiakasta. Opinnäytetyön tuloksista selvisi, että haastatelluista puolet halusi irrottautua rikollisuudesta ja puolet pysyä siinä. Rikollisuudesta irrottautumaan pyrkivillä yhteistä oli jonkinlainen käännekohta elämässä. Tällaisia käännekohtia olivat uskoontulo ja vankilatuomio. Desistanssia tukevia asioita olivat läheiset ihmissuhteet sekä päihteidenkäytön vähentäminen tai lopettaminen. Rikollisuudessa pysyvien keskuudessa ilmeni käsite osittain rikoksettomasta elämästä. Desistanssia hidastavia tekijöitä olivat päihteiden aktiivinen käyttö ja erilaiset motivaatiot rikosten jatkamiselle, kuten toimeentulo ja jännityksenhakuisuus.
Valvottu koevapaus helpottaa opinnäytetyön mukaan yhteiskuntaan paluuta. Koevapauden aikainen kontrolli tukee haastateltavien mukaan päihteettömyyttä. Kontrolli koettiin myös normaalia sosiaalista elämää rajoittavana tekijänä, ja joillakin haastateltavista lähisuhteiden ylläpitäminen oli koevapaudessa vaikeaa. Savalta saatuja tukimuotoja olivat virastoasioinnissa tukeminen, keskustelutuki sekä ohjaus ja neuvonta, jotka koettiin koevapaudessa tärkeiksi. Haastateltavat saivat tukea myös muualta, mikä korostaa verkostoyhteistyön merkitystä rikosseuraamusasiakkaiden kohdalla.
Kyseessä on laadullinen tutkimus, jonka aineisto laadittiin teemahaastatteluin. Teoreettisena viitekehyksenä on desistanssi eli rikollisuudesta irrottautumisen teoria. Desistanssia lähestyttiin ihmisen mielen sisäisten tekijöiden, kuten motivaation ja tunteiden, sekä ulkoisten, kuten ammatillisen tuen ja päihteistä irrottautumisen kautta. Opinnäytetyössä käsiteltiin myös syitä, jotka saavat yksilön jatkamaan rikollista uraa. Valvotun koevapauden, Kriminaalihuollon tukisäätiön ja asumissosiaalisen työn esitteleminen pohjustaa teoreettista viitekehystä.
Opinnäytetyötä varten haastateltiin kuutta (n=6) Sava asiakasta. Opinnäytetyön tuloksista selvisi, että haastatelluista puolet halusi irrottautua rikollisuudesta ja puolet pysyä siinä. Rikollisuudesta irrottautumaan pyrkivillä yhteistä oli jonkinlainen käännekohta elämässä. Tällaisia käännekohtia olivat uskoontulo ja vankilatuomio. Desistanssia tukevia asioita olivat läheiset ihmissuhteet sekä päihteidenkäytön vähentäminen tai lopettaminen. Rikollisuudessa pysyvien keskuudessa ilmeni käsite osittain rikoksettomasta elämästä. Desistanssia hidastavia tekijöitä olivat päihteiden aktiivinen käyttö ja erilaiset motivaatiot rikosten jatkamiselle, kuten toimeentulo ja jännityksenhakuisuus.
Valvottu koevapaus helpottaa opinnäytetyön mukaan yhteiskuntaan paluuta. Koevapauden aikainen kontrolli tukee haastateltavien mukaan päihteettömyyttä. Kontrolli koettiin myös normaalia sosiaalista elämää rajoittavana tekijänä, ja joillakin haastateltavista lähisuhteiden ylläpitäminen oli koevapaudessa vaikeaa. Savalta saatuja tukimuotoja olivat virastoasioinnissa tukeminen, keskustelutuki sekä ohjaus ja neuvonta, jotka koettiin koevapaudessa tärkeiksi. Haastateltavat saivat tukea myös muualta, mikä korostaa verkostoyhteistyön merkitystä rikosseuraamusasiakkaiden kohdalla.