Sukupuolikiintiölakien käyttöönotto Euroopassa
Toivonen, Nea (2014)
Toivonen, Nea
Lahden ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120217920
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120217920
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin yhdeksän Euroopan valtion toimia sukupuolitasa-arvon parantamiseksi sukupuolikiintiöiden avulla pörssiyhtiöiden hallituksissa. Työn tarkoituksena oli koota tietopaketti sukupuolikiintiölakien käyttöönotosta ja löytää jo toteutuneiden sukupuolikiintiölakien pohjalta toimivin tapa lain toimeenpanemiseen. Työtä voitaisiin käyttää hyödyksi Suomessa, jos esimerkiksi Euroopan unionissa säädettäisiin kiintiölaki pörssiyhtiöiden hallituksiin. Työssä esitettiin, kuinka EU:ssa on ollut vuodesta 2010 vuosittain erilaisia aloitteita asiaa koskien.
Työn ensimmäisessä osiossa esiteltiin käsitteitä ja ilmiöitä, joita sukupuolten väliseen tasa-arvoon ja kiintiölakeihin liittyy. Tietotaustana käytettiin myös pääasiallisesti yhdeksän Euroopan valtion sukupuolikiintiölakeja sekä Keskuskauppakamarin tekemiä naisjohtajaselvityksiä naisten osuudesta pörssiyhtiöissä vuosilta 2011, 2012 ja 2013. Seuraavassa osiossa esiteltiin EU:n aloitteet pörssiyhtiöiden sukupuolikiintiöistä ja yhdeksän Euroopan valtion sukupuolikiintiölait. Näiden lisäksi osiossa mainittiin myös Suomen tasa-arvon tilanne sukupuolten näkökulmasta. Kolmannessa pääosiossa kerrottiin lyhyesti tutkimuksen teosta ja tiedonkeruumenetelmistä. Neljäs pääosio oli tutkimustuloksista ja niiden analysoinnista. Viimeisessä osiossa kerrottiin yhteenveto opinnäytetyöstä ja siitä saadusta lopputuloksesta.
Opinnäytetyössä tutkittiin valtio kerrallaan niiden tasa-arvohistoriaa ja sukupuolikiintiölakia. Tutkimus toteutettiin sisällönanalyysina kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä käyttäen. Sisällönanalyysissa käytettiin erilaisia dokumentteja ja tilastoja, jotka koottiin tutkimukseksi.
Työn tuloksena voitiin esittää, että paras keino saada sukupuolikiintiö onnistumaan on asettaa osatavoitteet. Osatavoitteiden täyttyminen on helpompaa yhtiöiden hallituksille kuin lyhyessä ajassa suuren harppauksen onnistuminen. Työ oli varsin onnistunut kokoamaan tietopaketin sukupuolikiintiöiden käyttöönoton eri muodoista. Tutkimusta voidaan soveltaa löytämään yhtiöille sopivia tapoja sukupuolikiintiön käyttöönottoon. Tutkimus kuitenkin osoitti, että tärkeämpää olisi selvittää johtoryhmän edustuksen jakautuminen sukupuolten välillä ja ovatko sukupuolikiintiölait nostaneet myös johtoryhmään aliedustettua sukupuolta.
Työn ensimmäisessä osiossa esiteltiin käsitteitä ja ilmiöitä, joita sukupuolten väliseen tasa-arvoon ja kiintiölakeihin liittyy. Tietotaustana käytettiin myös pääasiallisesti yhdeksän Euroopan valtion sukupuolikiintiölakeja sekä Keskuskauppakamarin tekemiä naisjohtajaselvityksiä naisten osuudesta pörssiyhtiöissä vuosilta 2011, 2012 ja 2013. Seuraavassa osiossa esiteltiin EU:n aloitteet pörssiyhtiöiden sukupuolikiintiöistä ja yhdeksän Euroopan valtion sukupuolikiintiölait. Näiden lisäksi osiossa mainittiin myös Suomen tasa-arvon tilanne sukupuolten näkökulmasta. Kolmannessa pääosiossa kerrottiin lyhyesti tutkimuksen teosta ja tiedonkeruumenetelmistä. Neljäs pääosio oli tutkimustuloksista ja niiden analysoinnista. Viimeisessä osiossa kerrottiin yhteenveto opinnäytetyöstä ja siitä saadusta lopputuloksesta.
Opinnäytetyössä tutkittiin valtio kerrallaan niiden tasa-arvohistoriaa ja sukupuolikiintiölakia. Tutkimus toteutettiin sisällönanalyysina kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä käyttäen. Sisällönanalyysissa käytettiin erilaisia dokumentteja ja tilastoja, jotka koottiin tutkimukseksi.
Työn tuloksena voitiin esittää, että paras keino saada sukupuolikiintiö onnistumaan on asettaa osatavoitteet. Osatavoitteiden täyttyminen on helpompaa yhtiöiden hallituksille kuin lyhyessä ajassa suuren harppauksen onnistuminen. Työ oli varsin onnistunut kokoamaan tietopaketin sukupuolikiintiöiden käyttöönoton eri muodoista. Tutkimusta voidaan soveltaa löytämään yhtiöille sopivia tapoja sukupuolikiintiön käyttöönottoon. Tutkimus kuitenkin osoitti, että tärkeämpää olisi selvittää johtoryhmän edustuksen jakautuminen sukupuolten välillä ja ovatko sukupuolikiintiölait nostaneet myös johtoryhmään aliedustettua sukupuolta.