Aikuisen sensitiivisyys päiväkodissa
Makkonen, Hannele (2014)
Makkonen, Hannele
Vaasan ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112617028
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112617028
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli saada selville, miten aikuisen sensitiivisyys näkyy lapsen tarpeisiin vastaamisessa, varhaiskasvattajan toimiessa päiväkodin arjessa.
Tutkimus suoritettiin Länsi-Suomessa sijaitsevaan suomenkieliseen kuntaan. Tutkimukseen osallistui kaiken kaikkiaan kymmenen hoito- ja kasvatusvastuullista varhaiskasvattajaa. Vastausprosentiksi muodostui 53. Tutkimus suoritettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää käyttäen. Aineistonhankintametodina tutkimuksessa toimi eläytymismenetelmän passiivinen muoto. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeen avulla. Tutkimusaineisto analysoitiin kvalitatiiviselle tutkimukselle tyypillisellä aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Tutkimustulokset osoittivat, että kaikki varhaiskasvattajat osasivat käytännön esimerkein tuoda esiin sekä sensitiivisen että ei-sensitiivisen kasvattajan piirteet ja toiminnan päiväkodin arjessa. Tutkimustulosten mukaan varhaiskasvattajat pitivät sensitiivisyyttä tärkeänä osana kasvattajan ammattitaitoa ja koko kasvatustyötä. Tutkimukseen osallistuneiden mukaan sensitiivinen kasvattaja havainnoi lasta kaiken aikaa, ja huomaa lapsessa ja perheessä tapahtuvat muutokset. Käytännön tasolla sensitiivisyys näkyy varhaiskasvattajien mielestä hellyyden osoituksina, lapsen kuuntelemisena sekä havainnointina.
Tutkimustulokset osoittivat, että ei-sensitiivisen aikuisen toiminta saattaa olla haitallista lapsen kehitykselle. Ei-sensitiiviseksi aikuiseksi miellettiin kasvattaja, joka ei ollut aidosti läsnä lasta varten, eikä osannut huomioida lapsen yksilöllisiä tarpeita.
Tutkimus suoritettiin Länsi-Suomessa sijaitsevaan suomenkieliseen kuntaan. Tutkimukseen osallistui kaiken kaikkiaan kymmenen hoito- ja kasvatusvastuullista varhaiskasvattajaa. Vastausprosentiksi muodostui 53. Tutkimus suoritettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää käyttäen. Aineistonhankintametodina tutkimuksessa toimi eläytymismenetelmän passiivinen muoto. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeen avulla. Tutkimusaineisto analysoitiin kvalitatiiviselle tutkimukselle tyypillisellä aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Tutkimustulokset osoittivat, että kaikki varhaiskasvattajat osasivat käytännön esimerkein tuoda esiin sekä sensitiivisen että ei-sensitiivisen kasvattajan piirteet ja toiminnan päiväkodin arjessa. Tutkimustulosten mukaan varhaiskasvattajat pitivät sensitiivisyyttä tärkeänä osana kasvattajan ammattitaitoa ja koko kasvatustyötä. Tutkimukseen osallistuneiden mukaan sensitiivinen kasvattaja havainnoi lasta kaiken aikaa, ja huomaa lapsessa ja perheessä tapahtuvat muutokset. Käytännön tasolla sensitiivisyys näkyy varhaiskasvattajien mielestä hellyyden osoituksina, lapsen kuuntelemisena sekä havainnointina.
Tutkimustulokset osoittivat, että ei-sensitiivisen aikuisen toiminta saattaa olla haitallista lapsen kehitykselle. Ei-sensitiiviseksi aikuiseksi miellettiin kasvattaja, joka ei ollut aidosti läsnä lasta varten, eikä osannut huomioida lapsen yksilöllisiä tarpeita.