Pyörätuolikoripalloleirin fyysinen kuormittavuus Pitkis-Sport liikuntaleirillä

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia pyörätuolia käyttävien nuorten fyysistä kuormittavuutta Pitkis-Sport liikuntaleirin pyörätuolikoripallolajileirillä. Pitkis-Sport liikuntaleirillä erilaisia lajileirejä on lähes 50, joista pyörätuolikoripallo kuuluu uusimpien joukkoon. Opinnäytetyön yhteistyökumppanit ovat Samk Esteettömyys ja saavutettavuus tutkimusryhmä, Suomen vammaisurheilu ja –liikunta VAU ry sekä Pitkis-Sport.

Leirin fyysistä kuormittavuutta tutkittiin pyörätuoliin tarkoitetun matkamittarin, Wheelerin avulla, mittaamalla, kuinka paljon pyörätuolilla liikkuva leiriläinen kelaa koko leirin ja lajiharjoitusten aikana. Pyörätuolikelaamisen subjektiivista kuormittavuutta tutkittiin RPE taulukon avulla. Pyörätuolikoripallo lajileirillä ohjatun liikunnan määrää verrattiin UKK-instituutin laatimiin viikoittaisiin terveysliikuntasuosituksiin, jotka ovat sovellettu pyörätuolilla itsenäisesti liikkuvalle henkilölle.

Leirin aikana leiriläinen liikkui yhteensä noin 24 tuntia koko leirin aikana, eli 43 % leiripäivien kokonaistoiminta-ajasta. Ohjattua liikuntaa toteutui 17,5 tuntia. Pyörä-tuolilla kelattiin keskimäärin 32 kilometriä, 6 tuntia 40 minuuttia. Keskimääräinen kelausmatka yhden leiripäivän aikana oli 6,3 kilometriä. Liikkeessä leiriläinen oli päivän aikana 3,5 tuntia, joka on 25 % päivän toiminta-ajasta. Leirin kuormittavimmaksi toiminnaksi koettiin pyörätuolikoripalloharjoitukset. Toiseksi kuormittavim-maksi koettiin liikkuminen leirialueella ja kolmanneksi leirin muut oheistoiminnat. Leirialueella liikkumisen merkittävämmäksi rasittavuustekijäksi ilmeni alueen vai-keakulkuinen, pehmeä ja juurakkoinen hiekka- ja soramaa. Lajileirin liikuntamäärän kokonaisuutta arvioitaessa, pyörätuolin käyttäjälle suunnatut liikuntasuositukset ylit-tyivät leirin aikana lähes kymmenkertaisesti.

Opinnäytetyön tulokset antavat arvokasta tietoa nuorten fyysisestä kuormittumisesta Pitkis-Sport liikuntaleirin aikana. Tuloksien pohjalta voidaan päätellä, että fyysinen kuormittuminen täyttää kriteerit terveyttä edistävän liikunnan näkökulmasta, mutta sen ei voida katsoa olevan terveyden kannalta liian rasittavaa. Leirillä tapahtuvan liikunnan monipuolisuuteen sekä vapaa-ajalla tapahtuvaan kuormittumiseen ja palautumisen määrään tulisi kuitenkin kiinnittää huomiota.

Purpose of this thesis was to study the physical load of young wheelchair users, who have chosen wheelchair basketball to be their main event in Pitkis-Sport camp. In Pitkis-Sport camp they have almost 50 different sports and wheelchair basketball is one of the newest events. Partners of this study are Satakunta University of Applied Sciences, Finnish Sports Association for Persons with Disabilities and Pitkis-Sport.

The physical load was analysed by measuring how much a wheelchair user is moving during the whole camp and sports events. In addition to that wheelchair users were interviewed and their own feelings were asked. The amount of physical activity was compared to the physical activity recommendations of a wheelchair user. The amount of moving was measured by odometer that is made for wheelchair users, called Wheeler. Subjective load was measured by using RPE-tool. In wheelchair basketball events the amount of instructed sports was compared to health-enhancing physical activity recommendations made for individually moving wheelchair users by UKK-institute.

During the five day camp, the amount of physical activity was approximately 24 hours, which is 43% of the daily activities. 17,5 hours of that amount were active in-structing. The amount of physical activity and moving during the day was 32 kilometers, which is 6 hours 40 minutes. Average per day was 6,3 kilometers. Participants of the camp were moving 3,5 hours per day, which is 25% of the daily activities. Participants felt that wheelchair basketball practices were the most demanding during the camp. Second demanding was moving around the camp area and other camp activities were felt to be the third demanding task. Moving around the camp area was felt to be demanding, because the ground is partially hard to move with a wheelchair. When evaluating the total amount, and comparing them to the UKK recommendations, amount was fulfilled almost 10 times.

In conclusion this thesis gives valuable knowledge about physical loads during the Pitkis-Sport camp. As a result, it can be deduced, that physical load is fulfilling the criteria for health enhancing physical activity, but it is not too demanding concerning the health of the youngsters. Extra attention should still be given for diversity on the activities and following the physical load and recovery during the free time.