Henkilöstövalinnalla laatua vanhustyöhön : palvelukseen halutaan motivoitunut moniosaaja
Oilimo, Heidi; Pulliainen, Opri (2014)
Oilimo, Heidi
Pulliainen, Opri
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2014
Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112016129
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112016129
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on nostaa esiin henkilöstö laadukkaan vanhustyön tekijänä ja selvittää sekä vanhustyöntekijöiden kompetenssivaatimuksia, rekrytointiprosessin kulkua että henkilöstön hankintaan liittyviä tulevaisuuden haasteita. Erityisenä kiinnostuksen kohteena tekijöillä on muodollisen pätevyyden ulkopuolinen osaaminen ja henkilöstön persoonalliset ominaisuudet sekä toiminnan taustalla vaikuttavat arvot ja asenteet. Työelämän yhteistyökumppaneina toimivat Vanhus- ja lähimmäispalvelujen liitto Valli ry sekä Suomen Senioriliike ry. Vanhuksen paras mahdollinen elämänlaatu on kaikkien työhön osallistuneiden tahojen yhteinen ja tärkeä mielenkiinnon kohde.
Opinnäytetyön taustalla on teoriaa vanhuspalvelujen laadusta ja elämänlaadusta vanhustyön tavoitteena. Teoriaosuudessa avataan myös henkilöstövalinnan prosessia. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin teemahaastatteluin. Haastateltavina oli yksitoista vanhustyöntekijöiden rekrytoinnista vastaavaa esimiestä pääkaupunkiseudulta. Analyysitapana käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tuloksissa kuullaan haastateltavien käsityksiä hyvän vanhustyöntekijän ominaisuuksista. Esimiehet edellyttävät monipuolista osaamista ja hyviä vuorovaikutustaitoja. Hyvän vanhustyöntekijän ideaali kyseenalaistetaan ja persoonien erilaisuus nähdään työyksiköissä vahvuutena. Rekrytointiprosessit näyttäytyvät keskenään samankaltaisina ja melko vanhanaikaisinakin niin haku- kuin valintamenetelmienkin suhteen. Työntekijän valinnassa esimiehet luottavat vahvasti omaan intuitioonsa. Vanhustyöntekijöiden pysyvyyteen ja saatavuuteen liittyvät haasteet nousevat tuloksissa merkittävään asemaan. Työtekijäpulassa nuoret ja maahanmuuttajat näyttäytyvät sekä mahdollisuutena että haasteena ja vähemmän koulutettujen työntekijöiden lisääntyvään tarjontaan vanhustyössä suhtaudutaan ristiriitaisesti. Niin vanhustyön kuin yksittäisen työnantajankin profiilin kohottaminen nähdään tärkeänä osana pätevän ja sopivan henkilökunnan rekrytointia.
Työntekijöiden rekrytointi voi viedä jopa puolet vanhusalan esimiehen työajasta. Tarjoamalla tietoa rekrytoinnin käytännöistä ja suuntaamalla ajatukset vanhustyön tulevaisuuteen opinnäytetyö hyödyttää työelämää niin henkilökunnan valintaa kuin kohdentamistakin ajatellen. Myös hoiva-alan työntekijöitä kouluttavat oppilaitokset voivat käyttää työn tuloksia koulutuksen sisällön suunnittelussa. Lisäksi työ tuo esiin sopivia käyttötarkoituksia geronomin laaja-alaiselle ikääntymisen asiantuntijuudelle.
Opinnäytetyön taustalla on teoriaa vanhuspalvelujen laadusta ja elämänlaadusta vanhustyön tavoitteena. Teoriaosuudessa avataan myös henkilöstövalinnan prosessia. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin teemahaastatteluin. Haastateltavina oli yksitoista vanhustyöntekijöiden rekrytoinnista vastaavaa esimiestä pääkaupunkiseudulta. Analyysitapana käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tuloksissa kuullaan haastateltavien käsityksiä hyvän vanhustyöntekijän ominaisuuksista. Esimiehet edellyttävät monipuolista osaamista ja hyviä vuorovaikutustaitoja. Hyvän vanhustyöntekijän ideaali kyseenalaistetaan ja persoonien erilaisuus nähdään työyksiköissä vahvuutena. Rekrytointiprosessit näyttäytyvät keskenään samankaltaisina ja melko vanhanaikaisinakin niin haku- kuin valintamenetelmienkin suhteen. Työntekijän valinnassa esimiehet luottavat vahvasti omaan intuitioonsa. Vanhustyöntekijöiden pysyvyyteen ja saatavuuteen liittyvät haasteet nousevat tuloksissa merkittävään asemaan. Työtekijäpulassa nuoret ja maahanmuuttajat näyttäytyvät sekä mahdollisuutena että haasteena ja vähemmän koulutettujen työntekijöiden lisääntyvään tarjontaan vanhustyössä suhtaudutaan ristiriitaisesti. Niin vanhustyön kuin yksittäisen työnantajankin profiilin kohottaminen nähdään tärkeänä osana pätevän ja sopivan henkilökunnan rekrytointia.
Työntekijöiden rekrytointi voi viedä jopa puolet vanhusalan esimiehen työajasta. Tarjoamalla tietoa rekrytoinnin käytännöistä ja suuntaamalla ajatukset vanhustyön tulevaisuuteen opinnäytetyö hyödyttää työelämää niin henkilökunnan valintaa kuin kohdentamistakin ajatellen. Myös hoiva-alan työntekijöitä kouluttavat oppilaitokset voivat käyttää työn tuloksia koulutuksen sisällön suunnittelussa. Lisäksi työ tuo esiin sopivia käyttötarkoituksia geronomin laaja-alaiselle ikääntymisen asiantuntijuudelle.