Sadutuksen käyttö päiväkodissa
Pirinen, Iina (2014)
Pirinen, Iina
Saimaan ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014111815906
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014111815906
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, kuinka yleistä sadutuksen käyttö päiväkodissa on sekä päiväkodin työntekijöiden näkemyksiä siitä, mitkä tekijät vaikuttavat sadutuksen käyttöön heidän työssään. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada päiväkodin työntekijät pohtimaan sadutuksen käyttöä työmenetelmänä ja antaa sitä kautta huomiota menetelmälle. Lisäksi tavoitteena oli löytää aineistosta tekijöitä, joiden pohjalta syntyisi kehittämisideoita sadutuksen käytöstä erityisesti työelämää, mutta mahdollisesti myös koulutusta varten.
Opinnäyteyön teoreettinen viitekehys koostuu sadutuksesta sekä varhaiskasvatuksesta. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisin menetelmin. Aineisto kerättiin paperisella kyselylomakkeella, joka painottui avoimiin kysymyksiin. Kyselylomake jaettiin yhteensä 29:lle päiväkodin työntekijälle kahdessa lappeenrantalaisessa päiväkodissa. Kyselyyn vastasi 15 henkilöä ja saatu aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Kaikki vastaajat kertoivat tuntevansa sadutusmenetelmän ja yhtä vastaajaa lukuun ottamatta myös käyttävänsä sitä. Menetelmän käyttö on kuitenkin usein melko epäsäännöllistä. Sadutusta käytetään, koska sen nähdään hyödyttävän sekä lapsia, että päiväkodin työntekijöitä. Sadutuksen käyttöä hidastavia tekijöitä ovat rajalliset resurssit, ryhmien toimintakulttuureihin ja -tapoihin liittyvät tekijät sekä lapsiryhmän ominaisuuksiin liittyvät tekijät. Sadutuksen käyttöä edistää sen yhdistäminen projektityöskentelyyn ja luovaan toimintaan, oma ja työyhteisön kiinnostus, lapset sekä teknologia.
Päiväkodeissa on tarvetta löytää kullekin yhteisölle sopiva tapa edistää sadutuksen käytön säännöllisyyttä. Sadutuksen hyödyt tiedostetaan ja sitä osataan käyttää luovasti, mutta tietoa sadutuksen lukuisista mahdollisuuksista tarvitaan lisää. Sadutus on parhaimmillaan, kun sillä on taustallaan vahva yhteisön tuki. Menetelmästä tulisi siis tehdä koko päiväkodin yhteinen juttu.
Opinnäytetyöni tuottamaa tietoa voisi hyödyntää toiminnallisessa opinnäytetyössä. Tavoitteena voisi olla sadutuksen käytön kehittäminen työyhteisössä ja painopisteenä esimerkiksi sadutuksen säännöllisyys, pienten lasten sadutus tai teknologian hyödyntäminen sadutuksessa.
Opinnäyteyön teoreettinen viitekehys koostuu sadutuksesta sekä varhaiskasvatuksesta. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisin menetelmin. Aineisto kerättiin paperisella kyselylomakkeella, joka painottui avoimiin kysymyksiin. Kyselylomake jaettiin yhteensä 29:lle päiväkodin työntekijälle kahdessa lappeenrantalaisessa päiväkodissa. Kyselyyn vastasi 15 henkilöä ja saatu aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Kaikki vastaajat kertoivat tuntevansa sadutusmenetelmän ja yhtä vastaajaa lukuun ottamatta myös käyttävänsä sitä. Menetelmän käyttö on kuitenkin usein melko epäsäännöllistä. Sadutusta käytetään, koska sen nähdään hyödyttävän sekä lapsia, että päiväkodin työntekijöitä. Sadutuksen käyttöä hidastavia tekijöitä ovat rajalliset resurssit, ryhmien toimintakulttuureihin ja -tapoihin liittyvät tekijät sekä lapsiryhmän ominaisuuksiin liittyvät tekijät. Sadutuksen käyttöä edistää sen yhdistäminen projektityöskentelyyn ja luovaan toimintaan, oma ja työyhteisön kiinnostus, lapset sekä teknologia.
Päiväkodeissa on tarvetta löytää kullekin yhteisölle sopiva tapa edistää sadutuksen käytön säännöllisyyttä. Sadutuksen hyödyt tiedostetaan ja sitä osataan käyttää luovasti, mutta tietoa sadutuksen lukuisista mahdollisuuksista tarvitaan lisää. Sadutus on parhaimmillaan, kun sillä on taustallaan vahva yhteisön tuki. Menetelmästä tulisi siis tehdä koko päiväkodin yhteinen juttu.
Opinnäytetyöni tuottamaa tietoa voisi hyödyntää toiminnallisessa opinnäytetyössä. Tavoitteena voisi olla sadutuksen käytön kehittäminen työyhteisössä ja painopisteenä esimerkiksi sadutuksen säännöllisyys, pienten lasten sadutus tai teknologian hyödyntäminen sadutuksessa.