Venäjänkielisten lasten äidinkielen tukeminen kaksikielisessä varhaiskasvatusympäristössä
Laaksonen, Pinja; Salo, Saara (2014)
Laaksonen, Pinja
Salo, Saara
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112416507
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112416507
Tiivistelmä
Laaksonen, Pinja & Salo, Saara. Venäjänkielisten lasten äidinkielen tukeminen kaksikielisessä varhaiskasvatusympäristössä. Syksy 2014. 56 sivua ja 3 liitettä . Diakonia- ammattikorkeakoulu. Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) + lastentarhanopettajan virkakelpoisuus.
Opinnäytetyön aiheena on venäjänkielisten lasten äidinkielen tukeminen kaksikielisessä varhaiskasvatusympäristössä. Tutkimusympäristönä on Helsingissä toimiva, yksityinen suomalais -venäläinen päiväkoti Kalinka. Päiväkoti Kalinkassa on 2–5-vuotiaita lapsia. Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, millä keinoilla päiväkoti Kalinkassa tuetaan venäjänkielisten lasten äidinkieltä sekä päivähoidon roolia lapsen kielellisessä kehityksessä.
Opinnäytetyömme on toteutettu kvalitatiivisena tutkimuksena. Keräsimme ai-neiston kirjallisen lomakehaastattelun avulla. Lomakehaastattelu oli tarkoitettu venäjänkielisille sekä kaksikielisille työntekijöille. Lisäksi haastattelimme päivä-kodin logopedia teemahaastattelun avulla. Kirjalliseen lomakehaastatteluun vastasi kuusi työntekijää. Analyysimenetelmänä käytimme aineistopohjasta analyysia. Analysointi alkoi saatujen vastausten pelkistämisellä, jonka jälkeen ne ryhmiteltiin pienempiin osioihin. Käsitteet jaettiin pääluokkiin, joiden avulla tulokset saatiin selkeisiin teemoihin.
Keskeisenä keinona venäjänkielisten lasten äidinkielen tukemisessa toimii Kalinkan oma kielileikkimenetelmä. Leikkimenetelmä on toiminnalle suuntaa antava, jota voi muokata ja soveltaa eri lapsiryhmien mukaiseksi. Opinnäytetyömme prosessin aikana päiväkodissa toimineella logopedilla oli suuri rooli venäjänkielisten kielikasvatuksessa. Henkilökunnan keskuudessa äidinkielen tukeminen nähdään tärkeänä, koska se luo pohjan uuden kielen oppimiselle ja vahvistaa lapsen kulttuuri-identiteettiä. Tutkimustulokset osoittivat myös, että vertaisryhmässä lapsen kielellinen oppiminen tapahtuu luonnollisesti, arkipäiväisissä tilanteissa. Ryhmän tuki vahvistaa lapsen itsetuntoa sekä käsitystä omasta kieli- ja kulttuuritaustasta. Lisäksi tulokset osoittivat, ettei päivähoidossa tapahtuva äidinkielen tukeminen riitä, vaan vanhempia tulee kannustaa lapsen äidinkielen ylläpitämisessä myös kotona.
Asiasanat: varhaiskasvatus, venäjänkieliset, lapset, äidinkieli, tukeminen, kasvatuskumppanuus, kaksikielisyys, oppimisympäristö, kulttuuri-identiteetti, vertaisryhmät
Opinnäytetyön aiheena on venäjänkielisten lasten äidinkielen tukeminen kaksikielisessä varhaiskasvatusympäristössä. Tutkimusympäristönä on Helsingissä toimiva, yksityinen suomalais -venäläinen päiväkoti Kalinka. Päiväkoti Kalinkassa on 2–5-vuotiaita lapsia. Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, millä keinoilla päiväkoti Kalinkassa tuetaan venäjänkielisten lasten äidinkieltä sekä päivähoidon roolia lapsen kielellisessä kehityksessä.
Opinnäytetyömme on toteutettu kvalitatiivisena tutkimuksena. Keräsimme ai-neiston kirjallisen lomakehaastattelun avulla. Lomakehaastattelu oli tarkoitettu venäjänkielisille sekä kaksikielisille työntekijöille. Lisäksi haastattelimme päivä-kodin logopedia teemahaastattelun avulla. Kirjalliseen lomakehaastatteluun vastasi kuusi työntekijää. Analyysimenetelmänä käytimme aineistopohjasta analyysia. Analysointi alkoi saatujen vastausten pelkistämisellä, jonka jälkeen ne ryhmiteltiin pienempiin osioihin. Käsitteet jaettiin pääluokkiin, joiden avulla tulokset saatiin selkeisiin teemoihin.
Keskeisenä keinona venäjänkielisten lasten äidinkielen tukemisessa toimii Kalinkan oma kielileikkimenetelmä. Leikkimenetelmä on toiminnalle suuntaa antava, jota voi muokata ja soveltaa eri lapsiryhmien mukaiseksi. Opinnäytetyömme prosessin aikana päiväkodissa toimineella logopedilla oli suuri rooli venäjänkielisten kielikasvatuksessa. Henkilökunnan keskuudessa äidinkielen tukeminen nähdään tärkeänä, koska se luo pohjan uuden kielen oppimiselle ja vahvistaa lapsen kulttuuri-identiteettiä. Tutkimustulokset osoittivat myös, että vertaisryhmässä lapsen kielellinen oppiminen tapahtuu luonnollisesti, arkipäiväisissä tilanteissa. Ryhmän tuki vahvistaa lapsen itsetuntoa sekä käsitystä omasta kieli- ja kulttuuritaustasta. Lisäksi tulokset osoittivat, ettei päivähoidossa tapahtuva äidinkielen tukeminen riitä, vaan vanhempia tulee kannustaa lapsen äidinkielen ylläpitämisessä myös kotona.
Asiasanat: varhaiskasvatus, venäjänkieliset, lapset, äidinkieli, tukeminen, kasvatuskumppanuus, kaksikielisyys, oppimisympäristö, kulttuuri-identiteetti, vertaisryhmät