Akuutin kivun arviointi ja sen lääkehoito päivystyksessä 1–5-vuotiailla lapsilla: kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Ojala, Sanna (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403094095
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403094095
Tiivistelmä
Suurin osa lasten kokemasta kivusta on akuuttia kipua, joka voi johtua erilaisista infektiosta, traumoista tai toimenpiteistä. Lasten kivun arvioinnin tiedetään olevan haastavaa, koska lasten kyky ilmaista kipua on rajoittunutta. Akuutin kivun laadukas arviointi ja hoito vaikuttaa positiivisesti tulevaisuuden kipukokemuksiin ja vähentää kivun kroonistumista. Ammattilaisten osaamisella on suuri rooli lasten kokonaisvaltaisessa kivun hoidossa.
Opinnäytetyön menetelmäksi valittiin kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Aineistoa haettiin kansainvälisistä ja suomalaisista tietokannoista. Tiedonhaun myötä yksityiskohtaisempaan tarkasteluun valikoitui 7 lääke- ja hoitotieteellistä artikkelia. Niiden avulla pyrittiin tuomaan esille lasten kivun arviointiin soveltuvia mittareita. Lisäksi haluttiin tarkastella mitä lääkeaineita lasten kivun hoidossa käytetään.
Saatujen tulosten perusteella voidaan päätellä, että 1–5-vuotiaiden lasten kivun arvioinnissa parhaita mittareita ovat havainnointityökalut, kuten EVENDOL- ja FLACC-asteikko sekä visuaaliset kasvokuvamittaristot, esimerkiksi Wong-Baker FACES-asteikko. Verbaaliset puutteet hankaloittavat itseraportointimittareiden käyttöä tämän ikäisillä lapsilla. Tulosten perusteella ensisijaisia lääkeaineita lasten akuutin kivun hoidossa ovat parasetamoli ja ibuprofeeni. Voimakkaan kivun tehokkaassa hoidossa voidaan käyttää opioideja, kuten morfiinia tai fentanyyliä, tai keskushermostostimulanttia ketamiinia.
Johtopäätöksenä voidaan esittää sairaanhoitajien koulutuksen tärkeyttä. Vuorovaikutusosaamiseen, farmakologiaan sekä käytännön lääkehoidon osaamiseen tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota. Kivun arviointiin käytettävien mittareiden käyttö vaatii koulutusta ja säännöllisen täydennyskoulutuksen tarve on kiistaton.
Opinnäytetyön menetelmäksi valittiin kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Aineistoa haettiin kansainvälisistä ja suomalaisista tietokannoista. Tiedonhaun myötä yksityiskohtaisempaan tarkasteluun valikoitui 7 lääke- ja hoitotieteellistä artikkelia. Niiden avulla pyrittiin tuomaan esille lasten kivun arviointiin soveltuvia mittareita. Lisäksi haluttiin tarkastella mitä lääkeaineita lasten kivun hoidossa käytetään.
Saatujen tulosten perusteella voidaan päätellä, että 1–5-vuotiaiden lasten kivun arvioinnissa parhaita mittareita ovat havainnointityökalut, kuten EVENDOL- ja FLACC-asteikko sekä visuaaliset kasvokuvamittaristot, esimerkiksi Wong-Baker FACES-asteikko. Verbaaliset puutteet hankaloittavat itseraportointimittareiden käyttöä tämän ikäisillä lapsilla. Tulosten perusteella ensisijaisia lääkeaineita lasten akuutin kivun hoidossa ovat parasetamoli ja ibuprofeeni. Voimakkaan kivun tehokkaassa hoidossa voidaan käyttää opioideja, kuten morfiinia tai fentanyyliä, tai keskushermostostimulanttia ketamiinia.
Johtopäätöksenä voidaan esittää sairaanhoitajien koulutuksen tärkeyttä. Vuorovaikutusosaamiseen, farmakologiaan sekä käytännön lääkehoidon osaamiseen tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota. Kivun arviointiin käytettävien mittareiden käyttö vaatii koulutusta ja säännöllisen täydennyskoulutuksen tarve on kiistaton.