Kun nainen lyö : kirjallisuuskatsaus naisten käyttämästä väkivallasta
Takalo, Emma (2024)
Takalo, Emma
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403043796
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403043796
Tiivistelmä
Naisten käyttämä väkivalta on noussut julkiseen keskusteluun viime vuosina. Tutkimusten perusteella 10–20 % väkivaltarikosten epäillyistä on naisia, mutta vain 4 % naisten käyttämästä parisuhdeväkivallasta tulee poliisin tietoisuuteen. Tämä opinnäytetyö on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja lähteinä on käytetty pääasiassa Suomessa toteutettuja tutkimuksia. Väkivaltatutkimusta ei ole tehty kovin paljoa siitä näkökulmasta että tekijänä on nainen.
Väkivaltaa on olemassa monenlaista ja väkivalta voi kohdistua toisiin ihmisiin, johonkin tiettyyn ihmis-ryhmään, yhteisöön taikka ihmiseen itseensä. Väkivallan muotoja on fyysisen väkivallan lisäksi useita, esimerkiksi henkistä, taloudellista, sosiaalista ja hengellistä. Väkivaltaa voi olla hyvin vaikea tunnistaa, erityisesti silloin, kun se ei jätä fyysisiä jälkiä.
Naiset kohdistavat eniten väkivaltaa läheisiin ihmisiin, kuten puolisoon tai omiin lapsiin. Näille väkivaltatilanteille tyypillistä on se, että väkivalta tapahtuu useimmiten kotona ja siten, ettei väkivallalle ole ulkopuolisia todistajia. Naisten käyttämä väkivalta on useimmiten seurauksiltaan lievempää kuin miesten käyttämä väkivalta. Naisten tekemät henkirikokset Suomessa ovat harvinainen ilmiö ja uhreiksi joutuvat tavanomaisimmin naisen oma puoliso taikka lapsi, kuten lievempääkin väkivaltaa käytettäessä.
Syyt naisten käyttämän väkivallan taustalla ovat sidoksissa siihen, kehen väkivaltaa on kohdistettu. Tavallisimmin väkivallan käyttämistä omaa puolisoa kohtaan selitetään usein itsepuolustuksella ja kostolla, kun taas lapsiin kohdistettua väkivaltaa selitetään väsymyksellä ja kasvatuskeinona. Yleisellä tasolla väkivallan selittäjänä, joka ei ole sidoksissa uhriin, voidaan pitää alkoholia, mielenterveyden häiriöitä sekä omia traumoja väkivallan kokijana.
Väkivaltaa on olemassa monenlaista ja väkivalta voi kohdistua toisiin ihmisiin, johonkin tiettyyn ihmis-ryhmään, yhteisöön taikka ihmiseen itseensä. Väkivallan muotoja on fyysisen väkivallan lisäksi useita, esimerkiksi henkistä, taloudellista, sosiaalista ja hengellistä. Väkivaltaa voi olla hyvin vaikea tunnistaa, erityisesti silloin, kun se ei jätä fyysisiä jälkiä.
Naiset kohdistavat eniten väkivaltaa läheisiin ihmisiin, kuten puolisoon tai omiin lapsiin. Näille väkivaltatilanteille tyypillistä on se, että väkivalta tapahtuu useimmiten kotona ja siten, ettei väkivallalle ole ulkopuolisia todistajia. Naisten käyttämä väkivalta on useimmiten seurauksiltaan lievempää kuin miesten käyttämä väkivalta. Naisten tekemät henkirikokset Suomessa ovat harvinainen ilmiö ja uhreiksi joutuvat tavanomaisimmin naisen oma puoliso taikka lapsi, kuten lievempääkin väkivaltaa käytettäessä.
Syyt naisten käyttämän väkivallan taustalla ovat sidoksissa siihen, kehen väkivaltaa on kohdistettu. Tavallisimmin väkivallan käyttämistä omaa puolisoa kohtaan selitetään usein itsepuolustuksella ja kostolla, kun taas lapsiin kohdistettua väkivaltaa selitetään väsymyksellä ja kasvatuskeinona. Yleisellä tasolla väkivallan selittäjänä, joka ei ole sidoksissa uhriin, voidaan pitää alkoholia, mielenterveyden häiriöitä sekä omia traumoja väkivallan kokijana.