Onerva viestintäsovellus omaisten näkökulmasta

Abstract

Opinnäytetyössämme paneuduttiin Onerva viestintäsovelluksen käyttöön omaisten näkökulmasta. Opinnäytetyön tilaajana toimii Satakunnan hyvinvointialue, mutta rajaamisen vuoksi työ toteutettiin Rauman kotihoidossa. Työn tavoitteena oli saada sovelluksen ja sen käyttäjän kokemuksesta tietoa, sekä lisätä omaisyhteistyötä kotihoidossa. Tutkimuksen tarkoituksena on auttaa organisaatiota kehittämään omaisyhteistyötä, mutta myös motivoida hoitohenkilökuntaa ja omaisia sovelluksen käyttämiseen. Opinnäytetyön tutkimuskysymys oli: Minkälaisia käyttäjäkokemuksia omaisilla on Onerva viestintäsovelluksesta?

Yhteiskunta on kovaa vauhtia kehittymässä kohti digitalisaatiota. Onervan kaltaisia viestintäsovelluksia ei toistaiseksi ole muita. Onerva on täysin tietoturvallinen ja sen kautta voidaan viestiä kuulumisia, kuvia, mutta myös hoitoon ja terveyteen liittyviä asioita. Sovelluksen avulla voidaan tavoittaa useampi henkilö yhdellä viestillä, mikä mahdollistaa omaisten paremman osallisuuden. Tutkimuksessa ilmenee omaisyhteistyön merkitys osana hoitotyötä.

Työ tehtiin laadullisena tutkimuksena ja haastattelut toteutimme puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Osa haastatteluista tehtiin teknologiaa hyödyntäen etäyhteytenä Teamsissa ja osa kasvotusten haastateltavan kotona. Haastateltavia oli 4 ja jokainen omasi sukulaissuhteen hoidettavaan.

Tutkimustuloksista nousivat käsitteet osallistaminen ja asiakaskokemus. Omaiset kokivat sovelluksen myötä tulleensa paremmin huomioiduksi osana hoitotiimiä ja hoidettavan edustajana. Toimiva omaisyhteistyö vaatii molemmin puolista sitoutumista. Pääasiassa omaiset olivat tyytyväisiä itse sovellukseen, mutta toivoivat hoitajilta enemmän aktiivisuutta sovelluksen käyttämiseen. Haastateltaessa ilmeni niin positiivisia, kuin negatiivisiakin asiakaskokemuksia. Hoitajien tavoitettavuus koettiin tärkeäksi ja helpottuneen sovelluksen myötä. Sovelluksen käyttöönotossa ilmeni joitakin haasteita. Tiedon kulun koettiin kuitenkin parantuneen sovelluksen avulla ja hoitajat koettiin tulleen tutummiksi. Varsinaisia odotuksia sovelluksen käytöstä ei omaisilla ollut. Tutkimuksessa paneuduttiin itse sovelluksen lisäksi niin omaisyhteistyöhön, digitalisaatioon, viestintään ja näiden lisäksi myös tärkeään asiaan eli tietoturvaan.

Our thesis focused on the use of the Onerva communication app from the perspective of family members. The client of the thesis was the Satakunta wellbeing services county, but to narrow down the topic, the work was implemented in the home care of Rauma. The objective of the thesis was to obtain information about the experience of the application and its users and to increase cooperation with family members in home care. The purpose of the research is to help the organisation to develop cooperation with family members, and also to motivate care staff and family members to use the application. The research question of the thesis was: What kind of user experiences do family members have with the Onerva communication app?

Society is rapidly moving towards digitalisation. So far, there are no other communication applications like Onerva. Onerva has full data security and can be used to communicate not only news and pictures but also care and health-related issues. The app allows more people to be reached with a single message, enabling greater involvement of family members. The research shows the importance of collaboration with family members as a part of care work.

The work was carried out as qualitative research and the interviews were conducted as semi-structured thematic interviews. Some of the interviews were conducted remotely using technology in Teams and some face-to-face at the interviewee's home. There were four interviewees and each had a family tie with the person being cared for.

The concepts of inclusion and customer experience emerged from the research results. The family members felt that the app made them feel more included as part of the care team and as a representative of the cared-for person. Effective cooperation between family members and care staff requires commitment from both sides. For the most part, the family members were satisfied with the app itself but wished the care staff would be more active in using the app. The interviews revealed both positive and negative customer experiences. The availability of care staff was perceived as important and it was facilitated by the app. There were some challenges in implementing the app. However, the flow of information was perceived to have improved with the app and care staff were perceived to have become more familiar. The family members had no actual expectations about the use of the app. In addition to the app itself, the research looked at collaboration with family members, digitalisation, communication and the important issue of data security.