Missä ruokoa kasvaa? : järviruokoalueiden satellittikartoitus Etelä-Suomen ja Viron Väinämeren rannikoilla
Pitkänen, Timo (2006)
Pitkänen, Timo
Turun ammattikorkeakoulu
2006
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:952-5596-66-4
https://urn.fi/URN:ISBN:952-5596-66-4
Tiivistelmä
Järviruoko on viimeisten vuosikymmenien aikana levinnyt tehokkaasti uusille alueille, eikä kehityskulkua etenkään virkistyskäytön näkökulmasta pidetä pelkästään hyvänä. Ruokokasvustoihin liittyy kuitenkin myös paljon meillä heikosti tunnettuja mahdollisuuksia, kuten järviruo’on hyödyntäminen rakentamisessa, energiantuotannossa tai käsityömateriaalina. Tämä tutkimus pyrkii pureutumaan ruovikkoalueisiin liittyvän toiminnan selkeään lähtökohtaan – siihen missä ruokoa kasvaa.
Tutkimuksessa on esitelty satelliittikuvatulkinnassa käytetyt aineistot ja menetelmät sekä arvioitu niiden soveltumista ruovikkoaluekartoitukseen. Käytetyn kuvamateriaalin karkeus asettaa omat rajansa tulkinnan yksityiskohtaisuudelle, mutta saadut tulokset ovat silti varsin käyttökelpoisia ja antavat hyvän lähtökohdan merkittävien ruokoalueiden tunnistamiselle. Tutkimus kattaa Suomen eteläisen rannikon (Pyhäranta–Virolahti) ja Viron Väinämeren alueen, tulokset on esitetty kunnittain jaoteltuina.
Suomen rannikon laajimmat ruovikot sijaitsevat kartoituksen perusteella Varsinais-Suomen keski- ja eteläosasien suojaisissa sisälahdissa sekä Itä-Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa. Rannikkoruovikot peittävät eteläisen Suomen tutkimusalueella lähes 30 000 hehtaarin alan. Viron Väinämeren rannikon ruovikkoalaksi on puolestaan saatu noin 17 000 hehtaaria, josta merkittävän osan muodostavat Matsalun lahden ruokokasvustot.
Tutkimus kuuluu osana laajempaan Interreg-rahoitteiseen Ruovikkostrategia Suomessa ja Virossa -hankkeeseen, jonka päätavoitteena on luoda tulevaisuuden suuntaviivat ruovikkoalueiden käytölle. Hankkeessa pyritään löytämään ruovikon poiston, säilyttämisen ja hyödyntämisen välille tasapainotila, jossa luontotyyppien ja lajien suotuisa suojelutaso, alueiden virkistyskäyttö ja vesiensuojelu turvataan riittävällä suunnittelulla ja hoidolla. Luotua ruovikkostrategiaa voidaan myöhemmin hyödyntää Suomen ja Viron ohella myös muualla Itämeren alueella.
Tutkimuksessa on esitelty satelliittikuvatulkinnassa käytetyt aineistot ja menetelmät sekä arvioitu niiden soveltumista ruovikkoaluekartoitukseen. Käytetyn kuvamateriaalin karkeus asettaa omat rajansa tulkinnan yksityiskohtaisuudelle, mutta saadut tulokset ovat silti varsin käyttökelpoisia ja antavat hyvän lähtökohdan merkittävien ruokoalueiden tunnistamiselle. Tutkimus kattaa Suomen eteläisen rannikon (Pyhäranta–Virolahti) ja Viron Väinämeren alueen, tulokset on esitetty kunnittain jaoteltuina.
Suomen rannikon laajimmat ruovikot sijaitsevat kartoituksen perusteella Varsinais-Suomen keski- ja eteläosasien suojaisissa sisälahdissa sekä Itä-Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa. Rannikkoruovikot peittävät eteläisen Suomen tutkimusalueella lähes 30 000 hehtaarin alan. Viron Väinämeren rannikon ruovikkoalaksi on puolestaan saatu noin 17 000 hehtaaria, josta merkittävän osan muodostavat Matsalun lahden ruokokasvustot.
Tutkimus kuuluu osana laajempaan Interreg-rahoitteiseen Ruovikkostrategia Suomessa ja Virossa -hankkeeseen, jonka päätavoitteena on luoda tulevaisuuden suuntaviivat ruovikkoalueiden käytölle. Hankkeessa pyritään löytämään ruovikon poiston, säilyttämisen ja hyödyntämisen välille tasapainotila, jossa luontotyyppien ja lajien suotuisa suojelutaso, alueiden virkistyskäyttö ja vesiensuojelu turvataan riittävällä suunnittelulla ja hoidolla. Luotua ruovikkostrategiaa voidaan myöhemmin hyödyntää Suomen ja Viron ohella myös muualla Itämeren alueella.