Sisäilmaongelmasta ongelman poistumiseen : Toimintamalli pienille ja keskisuurille työpaikoille
Isokääntä, Päivi (2014)
Isokääntä, Päivi
Savonia-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014111915971
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014111915971
Tiivistelmä
Yksilön, yritysten ja yhteiskunnan näkökulmasta sisäilmaongelmat pitää ennaltaehkäistä. Valitettavan usein ongelmista ei päästä eroon, koska ratkaisuprosessi on pirstaleinen, resurssit ovat vähäiset, ja erityisesti pienemmissä työpaikoissa ei ole kokonaisvaltaista osaamista riittävästi. Sisäilmaongelmista muodostuu kierre, jonka takia kokonaiskustannukset nousevat korkeiksi ja korjausvelkaa kasvaa. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää käytännönläheinen toimintamalli pienten ja keskisuurten työpaikkojen sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi, jotta kokonaisuuden hallinta paranisi ja ongelmakierteen muodostuminen estettäisiin.
Opinnäytetyössä tehtiin internetkysely, kahden sisäilmaongelmakohteen tapausselvitys ja lisäksi tutkittiin lähdeaineistoja sisäilmaongelmaprosessin eri alueilta. Internetkysely kohdennettiin satunnaisotannalla pieniin ja keskisuuriin työpaikkoihin, joita ovat 1 000–29 999 asukkaan kunnat tai 10–249 työntekijän työpaikat. Työpaikoiksi valittiin kuntia, seurakuntia, yrityksiä ja muita organisaatioita. Kysely jaettiin yhteensä 208 henkilölle ja siihen vastasi 71 henkilöä. Tapausselvityskohteiksi valittiin sisäilmaongelmien takia peruskorjattu koulu ja sisäilmaongelmien takia Työterveyslaitoksen palvelukohteena ollut pankki. Lisäksi hyödynnettiin Työterveyslaitoksen sisäilmastoasiantuntijoiden kokemusta sisäilmaongelmien ratkaisemisesta. Kyselyjen, tapausselvitysten, lähdeaineistojen ja kokemusperäisen tiedon avulla arvioitiin sisäilmaongelmaprosessin nykytilannetta olemassa olevia käytäntöjä ja malleja vasten. Tutkimushypoteesina oli, ettei nykyinen toimintatapa takaa sisäilmaongelman poistumista.
Tulosten perusteella sisäilmaongelmaprosessin alkuvaiheen epäonnistuessa ongelmasta eroon pääsy vaikeutui. Nykyiset sisäilmaongelmien ratkaisun toimintamallit on tehty pääosin suurten organisaatioiden tarpeisiin, ja ne vaativat lisätyötä ennen käyttöönottoa. Sisäilmaongelmien selvittämisen ja ratkaisun eri vaiheisiin tarvittiin edelleen puolueetonta tietoa ja apua vaikka tietoa on käytettävissä, jopa liikaa. Korjaussuunnittelu tehtiin teknispainotteisesti, ja sisäilmaongelmalähtöisyyttä ei huomioitu. Korjausten teknistä onnistumista arvioitiin, mutta koko sisäilmaongelmaprosessin onnistumisen arviointi jäi vähäiseksi. Siitä syystä ongelmat usein jatkuivat vaikka korjaukset onnistuivat. Tuloksena saatiin hyvä käsitys ongelmakohdista, joihin pienissä ja keskisuurissa työpaikoissa apua tarvitaan. Yleiskäsitykseksi jäi myös, että useita yleisesti käytössä olevia tietolähteitä tulisi edelleen kehittää ja täydentää sisäilmaongelman ratkaisun näkökulmasta. Ohjeita tarvitaan keskeisimpiin sisäilmaongelman ratkaisuprosessin vaiheisiin ja niiden siirtymävaiheisiin, jotta ”punainen lanka” säilyy ja ongelma poistuu. Tulosten perusteella tehtiin sisäilmaongelman ratkaisuun toimintamalli, joka ohjaa koko ratkaisemisprosessia ongelman alusta onnistumisen arviointiin. Toimintamallin vaiheet ovat alkuvaihe, selvittäminen, suunnittelu, korjaus ja korjausten onnistumisen arviointi sekä prosessin onnistumisen arviointi. Eri vaiheiden ohjeista ja työkaluista tehtiin mallikortit, jotka ovat käyttökelpoisia sellaisenaan, ja puuttuvilta osin täydennettävissä toimintamallin eri vaiheiden periaatekuvauksen avulla.
Opinnäytetyössä tehtiin internetkysely, kahden sisäilmaongelmakohteen tapausselvitys ja lisäksi tutkittiin lähdeaineistoja sisäilmaongelmaprosessin eri alueilta. Internetkysely kohdennettiin satunnaisotannalla pieniin ja keskisuuriin työpaikkoihin, joita ovat 1 000–29 999 asukkaan kunnat tai 10–249 työntekijän työpaikat. Työpaikoiksi valittiin kuntia, seurakuntia, yrityksiä ja muita organisaatioita. Kysely jaettiin yhteensä 208 henkilölle ja siihen vastasi 71 henkilöä. Tapausselvityskohteiksi valittiin sisäilmaongelmien takia peruskorjattu koulu ja sisäilmaongelmien takia Työterveyslaitoksen palvelukohteena ollut pankki. Lisäksi hyödynnettiin Työterveyslaitoksen sisäilmastoasiantuntijoiden kokemusta sisäilmaongelmien ratkaisemisesta. Kyselyjen, tapausselvitysten, lähdeaineistojen ja kokemusperäisen tiedon avulla arvioitiin sisäilmaongelmaprosessin nykytilannetta olemassa olevia käytäntöjä ja malleja vasten. Tutkimushypoteesina oli, ettei nykyinen toimintatapa takaa sisäilmaongelman poistumista.
Tulosten perusteella sisäilmaongelmaprosessin alkuvaiheen epäonnistuessa ongelmasta eroon pääsy vaikeutui. Nykyiset sisäilmaongelmien ratkaisun toimintamallit on tehty pääosin suurten organisaatioiden tarpeisiin, ja ne vaativat lisätyötä ennen käyttöönottoa. Sisäilmaongelmien selvittämisen ja ratkaisun eri vaiheisiin tarvittiin edelleen puolueetonta tietoa ja apua vaikka tietoa on käytettävissä, jopa liikaa. Korjaussuunnittelu tehtiin teknispainotteisesti, ja sisäilmaongelmalähtöisyyttä ei huomioitu. Korjausten teknistä onnistumista arvioitiin, mutta koko sisäilmaongelmaprosessin onnistumisen arviointi jäi vähäiseksi. Siitä syystä ongelmat usein jatkuivat vaikka korjaukset onnistuivat. Tuloksena saatiin hyvä käsitys ongelmakohdista, joihin pienissä ja keskisuurissa työpaikoissa apua tarvitaan. Yleiskäsitykseksi jäi myös, että useita yleisesti käytössä olevia tietolähteitä tulisi edelleen kehittää ja täydentää sisäilmaongelman ratkaisun näkökulmasta. Ohjeita tarvitaan keskeisimpiin sisäilmaongelman ratkaisuprosessin vaiheisiin ja niiden siirtymävaiheisiin, jotta ”punainen lanka” säilyy ja ongelma poistuu. Tulosten perusteella tehtiin sisäilmaongelman ratkaisuun toimintamalli, joka ohjaa koko ratkaisemisprosessia ongelman alusta onnistumisen arviointiin. Toimintamallin vaiheet ovat alkuvaihe, selvittäminen, suunnittelu, korjaus ja korjausten onnistumisen arviointi sekä prosessin onnistumisen arviointi. Eri vaiheiden ohjeista ja työkaluista tehtiin mallikortit, jotka ovat käyttökelpoisia sellaisenaan, ja puuttuvilta osin täydennettävissä toimintamallin eri vaiheiden periaatekuvauksen avulla.