Perehdytyksen merkitys suorittavan työn tekijän sitoutumisen käynnistymisessä

Abstract

Tämän ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyön toimeksiantajaorganisaationa toimi oululainen elintarvikeyritys, jolla on sekä välitysliiketoimintaa että oma tuotantolaitos. Toimeksiantajayrityksen suorittavan työn osastoilla työntekijöiden sitoutuminen yritykseen on ollut heikkoa ja henkilöstön vaihtuvuus erityisesti tuotanto-osastolla on ollut voimakasta. Tutkimuksen tavoitteena oli ymmärtää perehdytyksen merkitystä sitoutumisen käynnistäjänä sekä tarkastella, mitä etuja sitoutumisen tavoittelulla voidaan saavuttaa ja millainen voisi olla toimeksiantajayrityksen optimaalisin perehdytysprosessi.

Opinnäytetyö toteutettiin tapaustutkimuksena ja siinä käytettiin laadullisia tutkimusmenetelmiä. Teoreettinen viitekehys muodostui klassisista organisaatiopsykologian sitoutumisen malleista sekä perehdytystä ohjaavasta lainsäädännöstä ja perehdytyksen toiminnallisuuden osa-alueista.

Nykytilan määrittely aloitettiin johdon teemahaastatteluilla ja olemassa olevaan dokumentaatioon tutustumalla, jonka jälkeen suoritettiin esihenkilöiden ja vastaperehdytettyjen työntekijöiden haastattelut. Haastattelut analysoitiin teorialähtöisesti temaattisen analyysin keinoin, ja sieltä tunnistettiin viisi pääteemaa ja kolme alateemaa. Näiden johtopäätöksenä voitiin todeta, että perehdytys on toimeksiantajayrityksessä kokonaisuudessaan puutteellista. Suurimpina haasteina perehdytyksen laadulle koettiin yhteneväisen mallin puute ja perehdyttävien henkilöiden vaihtuvuus ja sen aiheuttamat ei-toivotut variaatiot perehdytykseen.

Hyvin toteutetun perehdytyksen positiiviset vaikutukset tunnistettiin opinnäytetyössä sekä teorian että empirian kautta. Tehokas perehdytys nopeuttaa uuden työntekijän tuottavuutta, lisää työtyytyväisyyttä ja vähentää työyhteisön turhautumista. Hyvän perehdytyksen elementeiksi voidaan tunnistaa ainakin samoina pysyvät perehdyttävät henkilöt sekä standardisoitu perehdytysprosessi.

Opinnäytetyön tavoitteet saavutettiin, ja voidaan todeta, että toimiva ja tasalaatuinen perehdytysprosessi toimeksiantajayrityksen suorittavan työn osastoille on enemmän kuin tervetullut, ja teoriaan nojaten se tulisi parantamaan myös työntekijöiden sitoutuneisuutta ja sitä kautta myös työsuhteiden kestoa. Opinnäytetyön tulosten perusteella voidaan suositella myös lyhyempien, nopeampikiertoisten työsuhteiden hyväksymistä osaksi henkilöstön roolitusta ja osastolla niihin sopivien työtehtävien muokkaamista.

This thesis was made for an Oulu-based food company. The study focused on the weak employee commitment, especially in operational roles, and high staff turnover in the production department. The aim was to explore the role of induction in fostering commitment and to determine the relevance of pursuing commitment and the ideal induction process for the company.

Conducted as a case study with qualitative methods, the theoretical framework included organizational psychology commitment models, induction legislation, and functionality aspects. Data was gathered through management interviews and reviews of existing documentation, followed by in-terviews with supervisors and newly inducted employees. Analysis revealed inadequacies in the induction process, primarily due to inconsistent models and fluctuating responsibilities of induction personnel.

The thesis highlighted the benefits of effective induction, such as improved employee productivity, job satisfaction, and reduced workplace frustration. The study achieved its goal of establishing a link between induction and commitment and proposed a standardized induction process to enhance employee commitment and job tenure. It also suggested incorporating shorter, faster-rotating employment roles into the staff structure.