Ensihoitajien työnohjaus työssä jaksamisen työvälineenä
Ahonen, Jaakko; Sulonen, Hannamari (2024)
Ahonen, Jaakko
Sulonen, Hannamari
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402092750
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402092750
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aihe syntyi tarpeesta vastata ensihoitajien lisääntyneeseen kuormitukseen ja parantaa työssä jaksamista. Ensihoitotyössä on fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia kuormitustekijöitä. Kuormitusta aiheuttavat muun muassa lisääntyneet tehtävämäärät, huoli omasta turvallisuudesta, epäsäännöllinen työaika sekä huonot vaikutusmahdollisuudet omaan työhön. Työnohjausta pidetään yhtenä ennaltaehkäisyn ja työssä jaksamisen tukitoimena. Psykiatrisessa hoitotyössä työnohjausta on järjestettävä mielenterveyslain mukaan sen kuormittavuuden ja ammatillisen vaativuuden vuoksi. Suomessa ensihoitotyötä tekeville säännöllistä työnohjausta tarjotaan ensihoidon kenttäjohtajille ja esihenkilöille, mutta ensihoitajien kohdalla käytännöt vaihtelevat organisaation mukaan.
Opinnäytetyö on tutkimuksellinen kehittämistyö, joka toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena. Tutkimusvaiheen tarkoituksena oli kuvailla ensihoitajien kokemuksia työnohjauksesta sekä selvittää, millaiseksi ensihoitajat kokevat työnohjaukseen osallistumisen mahdollisuudet. Tutkimuksen tavoitteena oli lisätä tietoutta siitä, miten ensihoitajat kokevat työnohjauksen vaikut-taneen työssä jaksamiseen. Tutkimukseen osallistui ensihoitajia eri puolilta Suomea.
Työnantajalla ja lähiesihenkilöillä oli suuri merkitys työnohjaukseen osallistumisen mahdollistamisessa. Merkittävimmät haasteet työnohjaukseen osallistumiselle olivat tiedon puute työnohjauksesta, organisaatiokulttuuri, työkulttuuri sekä resurssit. Osallistumisen vaivattomuutta edistäviä tekijöitä olivat viestintä, toimiva työnohjausprosessi sekä työnantajan positiivinen suhtautuminen työnohjaukseen. Työnohjauksen tarpeen tunnistaminen korostui myös osallistumisen mahdollistamisessa.
Ensihoitajien kokemukset työnohjauksesta olivat pääosin positiivisia ja onnistuneen työnohjauksen kannalta oli olennaista, että työnohjaaja on persoonaltaan, ammattitaidoltaan ja vuorovaikutustaidoiltaan sopiva. Työnohjaukseen hakeuduttiin eniten työn kuormituksen takia, mutta ennaltaehkäisevä merkitys korostui myös tuloksissa. Työnohjauksella kyettiin parantamaan työssäjaksamista ja muokkaamaan osallistujien ajatusmalleja sekä toimintatapoja helpottamaan työntekoa.
Työnohjaus tukee ensihoitajien työssä jaksamista ja tietoutta työnohjauksesta voidaan lisätä erilaisilla viestinnän keinoilla. Ensihoitajien mahdollisuuksia osallistua työnohjaukseen voidaan kehittää muokkaamalla organisaatio- ja työkulttuuria sekä luomalla toimiva työnohjausprosessi.
Opinnäytetyö on tutkimuksellinen kehittämistyö, joka toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena. Tutkimusvaiheen tarkoituksena oli kuvailla ensihoitajien kokemuksia työnohjauksesta sekä selvittää, millaiseksi ensihoitajat kokevat työnohjaukseen osallistumisen mahdollisuudet. Tutkimuksen tavoitteena oli lisätä tietoutta siitä, miten ensihoitajat kokevat työnohjauksen vaikut-taneen työssä jaksamiseen. Tutkimukseen osallistui ensihoitajia eri puolilta Suomea.
Työnantajalla ja lähiesihenkilöillä oli suuri merkitys työnohjaukseen osallistumisen mahdollistamisessa. Merkittävimmät haasteet työnohjaukseen osallistumiselle olivat tiedon puute työnohjauksesta, organisaatiokulttuuri, työkulttuuri sekä resurssit. Osallistumisen vaivattomuutta edistäviä tekijöitä olivat viestintä, toimiva työnohjausprosessi sekä työnantajan positiivinen suhtautuminen työnohjaukseen. Työnohjauksen tarpeen tunnistaminen korostui myös osallistumisen mahdollistamisessa.
Ensihoitajien kokemukset työnohjauksesta olivat pääosin positiivisia ja onnistuneen työnohjauksen kannalta oli olennaista, että työnohjaaja on persoonaltaan, ammattitaidoltaan ja vuorovaikutustaidoiltaan sopiva. Työnohjaukseen hakeuduttiin eniten työn kuormituksen takia, mutta ennaltaehkäisevä merkitys korostui myös tuloksissa. Työnohjauksella kyettiin parantamaan työssäjaksamista ja muokkaamaan osallistujien ajatusmalleja sekä toimintatapoja helpottamaan työntekoa.
Työnohjaus tukee ensihoitajien työssä jaksamista ja tietoutta työnohjauksesta voidaan lisätä erilaisilla viestinnän keinoilla. Ensihoitajien mahdollisuuksia osallistua työnohjaukseen voidaan kehittää muokkaamalla organisaatio- ja työkulttuuria sekä luomalla toimiva työnohjausprosessi.