ASIAKASLÄHTÖISYYDEN TOTEUTUMINEN KAHDESSA KEHITYSVAMMAISTEN HENKILÖIDEN RYHMÄKODISSA ASU-HANKKEESEEN LIITTYEN

Abstract

Luoma, Hannaleena & Niemi, Laura. Asiakaslähtöisyyden toteutuminen kahdessa kehitysvammaisten henkilöiden ryhmäkodissa ASU-hankkeeseen liittyen.

Syksy 2014. 53 s., 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin toimipaikka, Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK).

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää asiakaslähtöisyyden toteutumista Steniuksentien ja Isonniitynkadun ryhmäkodeissa Helsingissä ASU-hankkeeseen liittyen. Ryhmäkodit ovat runsaasti apua ja tukea tarvitseville kehitysvammaisille tarkoitettuja asumisyksiköitä. Tutkimuksen avulla etsittiin vastauksia kysymyksiin siitä, kuinka asiakaslähtöisyys toteutuu näissä asumisyksiköissä ja mitkä tekijät ovat toteutumisen haasteina ja voimavaroina. Tulokset perustuvat ryhmäkotien työntekijöiden näkökulmaan. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa sekä ASU-hankkeelle että tutkimuksessa mukana oleville ryhmäkodeille tietoa, jota voi hyödyntää palveluiden kehittämisessä.

Tämä opinnäytetyö on laadullinen tutkimus. Opinnäytetyössä on käytetty aineiston keruumenetelmänä teemahaastattelua ja aineiston analyysimenetelmänä teemoittelua. Aineisto kerättiin syksyllä 2014. Opinnäytetyön aineisto koostuu ryhmäkotien kahdeksan työntekijän haastattelusta, jotka litteroitiin. Litteroitua aineistoa oli yhteensä 82 sivua.

Tuloksissa vuorovaikutus nousi hallitsevaksi teemaksi ja sillä koettiin olevan suuri vaikutus asiakaslähtöisyyden toteutumiseen. Ryhmäkotien asukkaiden ja työntekijöiden välisessä vuorovaikutuksessa koettiin olevan paljon haasteita. Haasteiden nähtiin johtuvan sekä asiakkaiden puutteellisista vuorovaikutustaidoista että työntekijöiden riittämättömästä osaamisesta ja vaillinaisista vuorovaikutuksen tukemisen keinoista. Kommunikaatiohaasteiden nähtiin vaikuttavan negatiivisesti myös osallisuuden, yksityisyyden ja itsemääräämisoikeuden toteutumiseen ryhmäkodeissa. Voimavaroina asiakaslähtöisyyden toteutumiselle nähtiin työyhteisön keskustelevuus, koulutukset ja moniammatillisuus.

Opinnäytetyön tulosten pohjalta voidaan todeta, että asiakaslähtöisyyden toteutumista ryhmäkodeissa voitaisiin kehittää lisäämällä työntekijöille suunnattuja koulutuksia sekä muokkaamalla arkisia käytäntöjä. Koulutusta työntekijät kaipaisivat asiakkaiden vuorovaikutuksen tukemiseksi. Arkisista käytännöistä etenkin raporttikäytännöt kaipaisivat muokkausta eettisten periaatteiden toteutumiseksi. Työntekijät kaipasivat avointa keskustelua työtä ohjaavista arvoista, säännöistä ja suosituksista. Keskustelun ylläpitäminen on tärkeää, jotta työ voisi toteutua eettisesti korkealla tasolla.

Asiasanat: ASU-hanke, kehitysvammaisuus, asumispalvelut, ryhmäkodit, asiakaslähtöisyys, vuorovaikutus

Luoma, Hannaleena and Niemi, Laura. Realisation of client-centredness in two group homes related to ASU-project.

53 p., 2 appendices. Language: Finnish. Helsinki, Autumn 2014. Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services. Degree: Bachelor of Social Services.

The aim of this study was to analyse the realisation of client-centredness in two group homes related to ASU-project. ASU-project is a project managed by the City of Helsinki and the goal of the project is to develop individual housing services for people with intellectual disabilities. The goal of this study was to explore the challenges and strengths of the realisation of client-centredness. The aim was to produce new and practical information both for ASU-project and the two group homes for further development. The two units chosen for this study were Steniuksentie and Isonniitynkatu group homes. Both of them offer housing services for intellectually disabled people who need plenty of assistance and care to cope in everyday life.

This thesis was based on qualitative research. The method used in collecting the data was semi-structured interview and the method used in analysing the data was thematisation. The research material consisted of eight interviews and it was transcribed into 82 pages of research data. People interviewed were employees of the group homes and the interviews were carried out during September 2014.

When analysing the data, interaction came up as a dominant theme in relation to the other themes. The interviewees thought that interaction between the employees and the customers was the key element in client-centred approach. The interviewees mentioned the clientele’s defective communication skills and the employees’ defective knowledge as factors that cause difficulties in communication. Communication challenges were seen as hindrances to the realisation of inclusion, self-determination and privacy. Open reflection among work community, trainings and multiprofessional work were considered as factors strengthening client-centeredness in the group homes.

Based on the results of this study it can be stated that the realisation of client-centredness could be improved by providing further education for the employees and by changing certain customs. The interviewees felt they lack the requisite skills and training for carrying out the client-centred approach. The interviewees seemed to be in need of open discussion about the ethical principles, rules and values guiding professional work in social services. Maintaining open discussion is important in order to assure that the work is executed on an ethically high level.

Key words: ASU-project, intellectual disability, housing services, group home, client-centredness, interaction