LED-valon spektritutkimus tomaateilla
Venermo, Teppo (2024)
Venermo, Teppo
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402012364
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402012364
Tiivistelmä
Insinöörityössä tutkittiin kolmen erilaisen valon spektrin vaikutuksia tomaattikasveissa. Tavoitteena oli kasvivalaisinmalliston kehittämiseksi havaita valon eri aallonpituuksien aikaansaamia eroavaisuuksia Saint Pierre -tomaattien fysiologisessa ja kemiallisessa käyttäytymisessä.
Kasvuhuone Metropolian Urban Farm Labissa jaettiin valaistuserojen luomiseksi kolmeen eri osastoon, joilla kullakin oli neljä kasvia. Valaistusolosuhteet erosivat toisistaan ainoastaan kaukopunaisen valon määrän ja UV-säteilyn osalta. Referenssivalona käytettiin Valoyan Solray 385 -spektrillä varustettua RX600-valaisinta. Kasvien korkeus ja lehtien klorofyllipitoisuus mitattiin viikoittain biomassan määrän ja laadun määrittämiseksi. Tuloksina kirjattiin osastoittain kukinnan aloitus, hedelmien lukumäärä ja massa.
Huomioitavaa on, että mahdollisten genetiikkaeroavaisuuksien sekä
kahdentoista kasvin kokonaisotannan takia opinnäytetyö ei täytä tieteellisen
tutkimuksen vaatimuksia vaan antaa viitteellisiä koetuloksia valon eri spektreistä yhden tomaattilajikkeen yllä, eikä tuloksia voida siten yleistää. UV-säteilyä ja enemmän kaukopunaista säteilyä saaneet ryhmän A kasvit kasvoivat muita korkeammiksi, aloittivat kukinnan ja kypsyttivät hedelmät muita aiemmin ja antoivat suurimman sadon. UV-säteilyä sekä vähemmän kaukopunaista säteilyä saaneet kontrolliryhmä B:n kasvit antoivat korkeimmat klorofylliarvot ja tuottivat lukumääräisesti eniten tomaatteja, jotka tosin olivat pienikokoisimpia. Ilman UV-säteilyä jäänyt ryhmä C oli matalin, tuotti suurimmat tomaatit, mutta niitä oli vähiten. Lisäksi, tämän insinöörityön ulkopuolella, osalle kypsistä tomaateista tehtiin laadun määrittämiseksi elintarviketeknologian laboratoriossa aistinvarainen erotustesti sekä rakenne- ja värianalyysit, kuten myös kemialliset analyysit pH- ja °Brix-arvon sekä kokonaisantioksidanttikapasiteetin määrittämiseksi.
Avainsanat: LED, kasvivalaisin, spektri, tomaatti
Kasvuhuone Metropolian Urban Farm Labissa jaettiin valaistuserojen luomiseksi kolmeen eri osastoon, joilla kullakin oli neljä kasvia. Valaistusolosuhteet erosivat toisistaan ainoastaan kaukopunaisen valon määrän ja UV-säteilyn osalta. Referenssivalona käytettiin Valoyan Solray 385 -spektrillä varustettua RX600-valaisinta. Kasvien korkeus ja lehtien klorofyllipitoisuus mitattiin viikoittain biomassan määrän ja laadun määrittämiseksi. Tuloksina kirjattiin osastoittain kukinnan aloitus, hedelmien lukumäärä ja massa.
Huomioitavaa on, että mahdollisten genetiikkaeroavaisuuksien sekä
kahdentoista kasvin kokonaisotannan takia opinnäytetyö ei täytä tieteellisen
tutkimuksen vaatimuksia vaan antaa viitteellisiä koetuloksia valon eri spektreistä yhden tomaattilajikkeen yllä, eikä tuloksia voida siten yleistää. UV-säteilyä ja enemmän kaukopunaista säteilyä saaneet ryhmän A kasvit kasvoivat muita korkeammiksi, aloittivat kukinnan ja kypsyttivät hedelmät muita aiemmin ja antoivat suurimman sadon. UV-säteilyä sekä vähemmän kaukopunaista säteilyä saaneet kontrolliryhmä B:n kasvit antoivat korkeimmat klorofylliarvot ja tuottivat lukumääräisesti eniten tomaatteja, jotka tosin olivat pienikokoisimpia. Ilman UV-säteilyä jäänyt ryhmä C oli matalin, tuotti suurimmat tomaatit, mutta niitä oli vähiten. Lisäksi, tämän insinöörityön ulkopuolella, osalle kypsistä tomaateista tehtiin laadun määrittämiseksi elintarviketeknologian laboratoriossa aistinvarainen erotustesti sekä rakenne- ja värianalyysit, kuten myös kemialliset analyysit pH- ja °Brix-arvon sekä kokonaisantioksidanttikapasiteetin määrittämiseksi.
Avainsanat: LED, kasvivalaisin, spektri, tomaatti