Varhaiskasvatuksen sosionomin työtehtävät helsinkiläisessä varhaiskasvatus-yksikössä – henkilöstön ja johdon näkökulma
Berg, Maria (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202401292159
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202401292159
Tiivistelmä
Varhaiskasvatuslaki (2018) edellyttää varhaiskasvatuksen sosionomien määrän kasvattamista vuoteen 2030 mennessä. Varhaiskasvatuslaki ei määrittele tai erittele varhaiskasvatuksen sosionomin työtehtäviä tarkemmin. Varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävää kehitetään koko ajan. Työn vetovoiman vuoksi työtehtävien tarkempi jäsentäminen on oleellista nykytilanteeseen nähden. Opinnäytetyössä on tarkoituksena käytännön työtehtävien selvittäminen ja erotteleminen suhteessa varhaiskasvatuksen opettajan ja lastenhoitajan tehtäviin. Tämä toteutetaan selvittämällä varhaiskasvatuksen henkilöstön ja johdon odotuksia varhaiskasvatuksen sosionomin käytännön työskentelylle helsinkiläisessä varhaiskasvatusyksikössä Kontula-Kurjessa.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin varhaiskasvatuksen henkilöstön kyselyn ja johdon teemahaastattelun avulla. Tutkittava perusjoukko muodostui Helsingin kaupungin varhaiskasvatusyksikön työntekijöistä, varhaiskasvatuksen lastenhoitajista ja opettajista, joiden työsähköpostiin kyselyt jaettiin. Kysely toteutettiin käyttämällä Diakissa käytössä olevaa Webropol-kyselyohjelmaa. Kyselyn teemat pohjautuivat varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin (2022) ja Helsingin varhaiskasvatussuunnitelmaan 2022. Opinnäytetyön teoriapohja muodostui varhaiskasvatuksen sosionomille katsotuista asiantuntija-alueista, niin valtakunnallisella kuin Helsingin kaupungin omassa varhaiskasvatuksen sosionomin työnkuvassa (KVTES) määrittelemillä alueilla. Lisäksi teoriassa huomioitiin niin valtakunnallisella tasolla varhaiskasvatusta ohjaavat lait ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteet kuin Helsingin varhaiskasvatussuunnitelma.
Opinnäytetyön tuloksissa korostuivat odotukset varhaiskasvatuksen sosionomin asiantuntijuudesta koskien perheiden kanssa työskentelyä ja perheiden palvelujärjestelmän tuntemista. Osallisuuden lisääminen, niin lasten kuin perheidenkin, koettiin sosionomin työkentäksi. Ryhmäytymisen vahvistaminen, monimuotoisuuden huomioiminen ja yhteistyö eri tahojen kanssa nähtiin myös osana sosionomin työnkuvaa. Johdon näkemyksen mukaan sosionomi on koulutuksensa puolesta sopiva kehittämään työyhteisöä, sen yhteistoimintaa ja toimintakulttuuria.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin varhaiskasvatuksen henkilöstön kyselyn ja johdon teemahaastattelun avulla. Tutkittava perusjoukko muodostui Helsingin kaupungin varhaiskasvatusyksikön työntekijöistä, varhaiskasvatuksen lastenhoitajista ja opettajista, joiden työsähköpostiin kyselyt jaettiin. Kysely toteutettiin käyttämällä Diakissa käytössä olevaa Webropol-kyselyohjelmaa. Kyselyn teemat pohjautuivat varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin (2022) ja Helsingin varhaiskasvatussuunnitelmaan 2022. Opinnäytetyön teoriapohja muodostui varhaiskasvatuksen sosionomille katsotuista asiantuntija-alueista, niin valtakunnallisella kuin Helsingin kaupungin omassa varhaiskasvatuksen sosionomin työnkuvassa (KVTES) määrittelemillä alueilla. Lisäksi teoriassa huomioitiin niin valtakunnallisella tasolla varhaiskasvatusta ohjaavat lait ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteet kuin Helsingin varhaiskasvatussuunnitelma.
Opinnäytetyön tuloksissa korostuivat odotukset varhaiskasvatuksen sosionomin asiantuntijuudesta koskien perheiden kanssa työskentelyä ja perheiden palvelujärjestelmän tuntemista. Osallisuuden lisääminen, niin lasten kuin perheidenkin, koettiin sosionomin työkentäksi. Ryhmäytymisen vahvistaminen, monimuotoisuuden huomioiminen ja yhteistyö eri tahojen kanssa nähtiin myös osana sosionomin työnkuvaa. Johdon näkemyksen mukaan sosionomi on koulutuksensa puolesta sopiva kehittämään työyhteisöä, sen yhteistoimintaa ja toimintakulttuuria.