Häiriönä onnettomuuspaikalla : onnettomuuspaikoilla kuvaamisen haitallisuudesta ja häiritsevyydestä
Englund, Oona (2024)
Englund, Oona
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202401282072
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202401282072
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, onko onnettomuuspaikoilla kuvaaminen niin häiritsevää, että se tulisi kieltää. Oletusarvona jo opinnäytetyötä aloitettaessa oli, että onnettomuuspaikoilla kuvaaminen ja kuvamateriaalin levittäminen koetaan ainakin jossain määrin häiritseväksi ja haitalliseksi.
Opinnäytetyössä käytiin läpi lakeja ja asetuksia, joita voitaisiin soveltaa onnettomuuspaikoilla kuvaamiseen, kuvamateriaalin levittämiseen ja julkaisuun, mutta myös yleiseen auttamisvelvollisuuteen ja sen laiminlyömiseen.
Aihetta tutkittiin pääasiallisesti auttajien näkökulmasta. Tutkimus tehtiin määrällisenä kyselytutkimuksena, joka oli kohdistettu paloesimiehille, sopimuspalokuntien ryhmänjohtajille sekä ensihoidon kenttäjohtajille. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, kuinka haitallisena ja häiritsevänä pelastushenkilöstö kokee onnettomuuspaikoilla kuvaamisen. Kyselyssä käsiteltiin myös kuvien leviämistä ja levittämistä. Kysely oli mielipide- ja kokemuspohjainen selvitys. Kyselyn tuloksissa oli selvästi nähtävissä, että pelastushenkilöstö kokee onnettomuuspaikoilla kuvaamisen häiritsevänä ja kuvaamista sekä kuvamateriaalin levittämistä haluttaisiin pystyä rajoittamaan.
Osana opinnäytetyötä aloitettiin kansalaisaloite onnettomuuspaikoilla kuvaamisen ja kuvamateriaalin levittämisen rajoittamiseksi. Kansalaisaloitteen perusteluina käsiteltiin opinnäytetyön osana toteutetun kyselyn tuloksia.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan käyttää jatkossa pelastustoiminnan turvallisuusviestinnän suunnittelussa ja taustoituksessa. Työn tutkimuksen tuloksia on jo päästy hyödyntämään niin kansalaisaloitteen osana kuin turvallisuusviestinnän kampanjoinnissakin.
Opinnäytetyössä käytiin läpi lakeja ja asetuksia, joita voitaisiin soveltaa onnettomuuspaikoilla kuvaamiseen, kuvamateriaalin levittämiseen ja julkaisuun, mutta myös yleiseen auttamisvelvollisuuteen ja sen laiminlyömiseen.
Aihetta tutkittiin pääasiallisesti auttajien näkökulmasta. Tutkimus tehtiin määrällisenä kyselytutkimuksena, joka oli kohdistettu paloesimiehille, sopimuspalokuntien ryhmänjohtajille sekä ensihoidon kenttäjohtajille. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, kuinka haitallisena ja häiritsevänä pelastushenkilöstö kokee onnettomuuspaikoilla kuvaamisen. Kyselyssä käsiteltiin myös kuvien leviämistä ja levittämistä. Kysely oli mielipide- ja kokemuspohjainen selvitys. Kyselyn tuloksissa oli selvästi nähtävissä, että pelastushenkilöstö kokee onnettomuuspaikoilla kuvaamisen häiritsevänä ja kuvaamista sekä kuvamateriaalin levittämistä haluttaisiin pystyä rajoittamaan.
Osana opinnäytetyötä aloitettiin kansalaisaloite onnettomuuspaikoilla kuvaamisen ja kuvamateriaalin levittämisen rajoittamiseksi. Kansalaisaloitteen perusteluina käsiteltiin opinnäytetyön osana toteutetun kyselyn tuloksia.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan käyttää jatkossa pelastustoiminnan turvallisuusviestinnän suunnittelussa ja taustoituksessa. Työn tutkimuksen tuloksia on jo päästy hyödyntämään niin kansalaisaloitteen osana kuin turvallisuusviestinnän kampanjoinnissakin.