Valmentava johtaminen : yhteisöohjautuvuuden vahvistaminen lähiesihenkilön työssä
Meijers, Satu Jossina (2024)
Meijers, Satu Jossina
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202401251780
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202401251780
Tiivistelmä
Sosiaali- ja terveysalan johtaminen on murroksessa. Tämä vaatii johtamisen kulttuurin uusiutumista, nopeaa uuden oppimista ja luovuutta. Tähän muutostarpeeseen valmentava johtaminen vastaa vuorovaikutukseen perustuvana oppimisprosessina. Hyvällä johtamisella vaikutetaan työtyytyväisyyteen ja sitä kautta suoraan asiakastyöhön.
Tämän opinnäytetyönä laaditun kehittämisprojektin taustalla on Helsingin vuonna 2017 luoma uuden johtamisen malli, joka perustuu yhteisöohjautuvuuteen, sisäiseen motivaatioon, yhteiseen työhön ja asiakaslähtöisyyteen. Opinnäytetyö tehtiin Helsingin kaupungin erityisen- ja vaativan tason lastenkodin toimintaympäristössä. Se toteutettiin yhteistoiminnassa lastenkodin hoitohenkilöstön ja johtajan kanssa.
Kehittämisprojektin tavoitteena oli kerätä ja lisätä tietoa, itseohjautuvuudesta, mentoroinnista ja siitä miten valmentava johtaminen soveltuu kohde organisaatioon. Kehittämisprojektin tarkoituksena oli kehittää ja juurruttaa valmentavan johtamisen malli osaksi lastenkodin arkea. Menetelmänä hyödynnettiin mukailtua versiota 3A Workshopista ja työpajojen toteutus tehtiin me-we-us fasilitointi menetelmällä.
Kolmessa ensimmäisessä työpajassa henkilöstö tarkasteli valmentavan johtajuuden toteutumista lähiesihenkilöiden työssä ja sen perusteella työstettiin työryhmien mielestä merkityksellisiä kehittämisideoita valmentavan johtamisen juurruttamiseksi ja kehittämiseksi kohde organisaatiossa. Viimeisessä työpajassa lähiesihenkilöt ja laitoksen johtaja valitsivat aikaisemmista työpajoista koostetun tuotoksen kehittämisen kohteet kohdeorganisaation toiminnassa. Työpajoissa merkitykselliset kehittämisen kohteet jaettiin viiteen eri ryhmään: palaute ja palkitseminen, työn organisointi, kehittämisen tuki, työilmapiiri ja henkilökohtainen työote. Näiden aihealueiden pohjalta esihenkilöt laativat kolme kehittämisideaa, jotka olivat työnohjaus ja osastokokousrakenteen muuttaminen, esihenkilöiden työn läpinäkyvyys, sekä tehtävien ja roolien selkeyttäminen. Näiden kehitysideoiden toimeenpano aloitettiin kehittämisprojektin aikana.
Tämän opinnäytetyönä laaditun kehittämisprojektin taustalla on Helsingin vuonna 2017 luoma uuden johtamisen malli, joka perustuu yhteisöohjautuvuuteen, sisäiseen motivaatioon, yhteiseen työhön ja asiakaslähtöisyyteen. Opinnäytetyö tehtiin Helsingin kaupungin erityisen- ja vaativan tason lastenkodin toimintaympäristössä. Se toteutettiin yhteistoiminnassa lastenkodin hoitohenkilöstön ja johtajan kanssa.
Kehittämisprojektin tavoitteena oli kerätä ja lisätä tietoa, itseohjautuvuudesta, mentoroinnista ja siitä miten valmentava johtaminen soveltuu kohde organisaatioon. Kehittämisprojektin tarkoituksena oli kehittää ja juurruttaa valmentavan johtamisen malli osaksi lastenkodin arkea. Menetelmänä hyödynnettiin mukailtua versiota 3A Workshopista ja työpajojen toteutus tehtiin me-we-us fasilitointi menetelmällä.
Kolmessa ensimmäisessä työpajassa henkilöstö tarkasteli valmentavan johtajuuden toteutumista lähiesihenkilöiden työssä ja sen perusteella työstettiin työryhmien mielestä merkityksellisiä kehittämisideoita valmentavan johtamisen juurruttamiseksi ja kehittämiseksi kohde organisaatiossa. Viimeisessä työpajassa lähiesihenkilöt ja laitoksen johtaja valitsivat aikaisemmista työpajoista koostetun tuotoksen kehittämisen kohteet kohdeorganisaation toiminnassa. Työpajoissa merkitykselliset kehittämisen kohteet jaettiin viiteen eri ryhmään: palaute ja palkitseminen, työn organisointi, kehittämisen tuki, työilmapiiri ja henkilökohtainen työote. Näiden aihealueiden pohjalta esihenkilöt laativat kolme kehittämisideaa, jotka olivat työnohjaus ja osastokokousrakenteen muuttaminen, esihenkilöiden työn läpinäkyvyys, sekä tehtävien ja roolien selkeyttäminen. Näiden kehitysideoiden toimeenpano aloitettiin kehittämisprojektin aikana.