Att skynda på eller stärka sammandragningar : en kvalitativ enkätstudie om kvinnors upplevelser av värkstimulering
Lindell, Henna (2023)
Lindell, Henna
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202401101267
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202401101267
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli kuvailla suomenruotsalaisten naisten kokemuksia synnytyksen aikana käytetyistä keinoista supistusten vahvistamiseen. Tutkimus tehtiin lisäämään kätilöiden ymmärrystä ja tietämystä asiaa kohtaan.
Opinnäytetyö tehtiin kvalitatiivisena lomaketutkimuksena, jossa on käytetty induktiivista lähestymistapaa. Teoreettiseksi lähtökohdaksi valittiin hoitomalli MiMo – Midwifery model of woman-centred childbirth care jonka on laatinut Berg, Ólafsdóttir ja Lundgren (2012). Osallistujia haettiin julkaisun avulla Facebook-ryhmään Mammor och gravida i Österbotten. Kiinnostuneet naiset, jotka täyttivät osallistumisen kriteerit, ottivat yhteyttä saadakseen linkin anonyymiin verkkokyselylomakkeeseen.
13 käyttökelpoista kvalitatiivista verkkokyselylomaketta valittiin. Datamateriaalin analysointiin käytettiin laadullista sisällönanalyysiä, jonka avulla kolme kokonaisvaltaista kategoriaa nostettiin esille sekä niihin liittyvät alakategoriat.
Tuloksen päälöydöksiin kuuluu muun muassa, että synnyttäjät kuvailevat supistusten vahvistamisen voimakkaaksi, kivuliaaksi sekä intensiiviseksi. Supistusten vahvistamisen teho kuvaillaan sekä tehokkaaksi että vähemmän tehokkaaksi. Synnyttäjän osallistuminen supistusten vahvistamisen aloittamisen päätökseen nostetaan tuloksessa esiin. Tuloksessa ilmenee myös, että supistusten vahvistamisen aloittamiseen on selvät indikaatiot. Luottamus kätilöön sekä hänen ammattipätevyyteensä nostetaan tuloksessa esiin, samalla ilmenee, että informointi on jonkin verran puutteellinen. Tuloksessa ilmenee myös synnyttäjien kertomista kokemuksista, fyysisiä ja psyykkisiä haasteita ja ajatuksia intervention merkityksellisyydestä. Sekä positiivisia että negatiivisia ajatuksia ilmenevät myös supistusten vahvistamisesta ja synnytyksestä.
Opinnäytetyö tehtiin kvalitatiivisena lomaketutkimuksena, jossa on käytetty induktiivista lähestymistapaa. Teoreettiseksi lähtökohdaksi valittiin hoitomalli MiMo – Midwifery model of woman-centred childbirth care jonka on laatinut Berg, Ólafsdóttir ja Lundgren (2012). Osallistujia haettiin julkaisun avulla Facebook-ryhmään Mammor och gravida i Österbotten. Kiinnostuneet naiset, jotka täyttivät osallistumisen kriteerit, ottivat yhteyttä saadakseen linkin anonyymiin verkkokyselylomakkeeseen.
13 käyttökelpoista kvalitatiivista verkkokyselylomaketta valittiin. Datamateriaalin analysointiin käytettiin laadullista sisällönanalyysiä, jonka avulla kolme kokonaisvaltaista kategoriaa nostettiin esille sekä niihin liittyvät alakategoriat.
Tuloksen päälöydöksiin kuuluu muun muassa, että synnyttäjät kuvailevat supistusten vahvistamisen voimakkaaksi, kivuliaaksi sekä intensiiviseksi. Supistusten vahvistamisen teho kuvaillaan sekä tehokkaaksi että vähemmän tehokkaaksi. Synnyttäjän osallistuminen supistusten vahvistamisen aloittamisen päätökseen nostetaan tuloksessa esiin. Tuloksessa ilmenee myös, että supistusten vahvistamisen aloittamiseen on selvät indikaatiot. Luottamus kätilöön sekä hänen ammattipätevyyteensä nostetaan tuloksessa esiin, samalla ilmenee, että informointi on jonkin verran puutteellinen. Tuloksessa ilmenee myös synnyttäjien kertomista kokemuksista, fyysisiä ja psyykkisiä haasteita ja ajatuksia intervention merkityksellisyydestä. Sekä positiivisia että negatiivisia ajatuksia ilmenevät myös supistusten vahvistamisesta ja synnytyksestä.