Asiakastyytyväisyys muistipoliklinikan videovastaanottoon : kyselytutkimus
Mulari, Katja (2024)
Mulari, Katja
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202401041046
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202401041046
Tiivistelmä
Yksityissektorilla toteutettavan videovastaanottoavusteisen etämuistipoliklinikan asiakastyytyväisyyskyselyn rakentaminen.
Kyselytutkimuksen tarkoituksena oli selvittää asiakkaiden tyytyväisyyttä Trinitas Lääkäritalon etänä toteutettavaan muistipoliklinikkaan yhteistyössä neljän Hyvinvointialueen (Varsinais-Suomen-, Satakunnan-, Kanta-Hämeen sekä Lapin hyvinvointialue) kanssa. Asiakastyytyväisyyskyselyn tavoitteena on selvittää etävastaanoton palvelun laatuun sekä tietoturvaan liittyviä tekijöitä, videoavusteisen etävastaanoton teknistä toimivuutta sekä kehitysmahdollisuuksia.
Asiakastyytyväisyyden mittaaminen ja sen tuomat palauteet ovat merkityksellisiä kasvun, kehityksen sekä taloudellisen näkökulman suhteen. Kysely tehdään ensin pienemmällä aineistolla, josta saadun palautteen perusteella saadaan kehitettyä kyselylomaketta haluttuun suuntaan.
Opinnäytetyössä käytetään itse laadittua kyselylomaketta (liite 2), jolla aineisto kerätään. ns. survey-menetelmällä Webropolia käyttäen. Kysymykset ovat kaikille samat ja kyseessä on joukko muistipoliklinikan asiakkaita (Hirsjärvi ym. 2013, 192). Survey-menelmä on tehokas ja taloudellinen yhdistettynä sähköiseen lomakkeeseen (Heikkilä 2008, 19). Sähköisen lomakkeen vastaukset ovat nopeasti käytettävissä ja mahdollista viedä suoraan erilaisiin tilasto-ohjelmiin. Sähköisesti täytettävässä kyselylomakkeessa avoimia kysymyksiä on 5 kpl ja monivalintakysymyksiä 8 kpl.
Tässä tyytyväisyyskyselyssä vastauksia tuli vähemmän kuin oli odotettu. Mahdollinen vastaanottajatahon osallistaminen olisi saattanut saada aikaan enemmän vastauksia. Hyvinvointialueiden lupaprosessit olivat juuri muuttuneet yhtenäisimmiksi ja veivät selkeästi enemmän aikaa, kuin ennen hyvinvointialueita. Vastausajan pidentäminen olisi ollut tarpeen ja tämä olisi ollut yksi tapa saada enemmän vastauksia. Lomake itsessään oli helppo täyttää sekä ymmärrettävä. Kysymykset etenivät selkeästi ja loogisesti.
Yhteenvetona, asiakastyytyväisyyskyselyn arviointi ja kehittäminen tarjoavat mahdollisuuden parantaa palautteenkeruuprosessia ja varmistaa, että se palvelee tarkoituksensa mahdollisimman tehokkaasti. Tässä asiakastyytyväisyyskyselyssä saimme vahvistuksen erinomaiselle palvelun laadulle sekä tukea ajatukselle tuottaa ja kehittää jatkossakin etägeriatripalveluja.
Kyselytutkimuksen tarkoituksena oli selvittää asiakkaiden tyytyväisyyttä Trinitas Lääkäritalon etänä toteutettavaan muistipoliklinikkaan yhteistyössä neljän Hyvinvointialueen (Varsinais-Suomen-, Satakunnan-, Kanta-Hämeen sekä Lapin hyvinvointialue) kanssa. Asiakastyytyväisyyskyselyn tavoitteena on selvittää etävastaanoton palvelun laatuun sekä tietoturvaan liittyviä tekijöitä, videoavusteisen etävastaanoton teknistä toimivuutta sekä kehitysmahdollisuuksia.
Asiakastyytyväisyyden mittaaminen ja sen tuomat palauteet ovat merkityksellisiä kasvun, kehityksen sekä taloudellisen näkökulman suhteen. Kysely tehdään ensin pienemmällä aineistolla, josta saadun palautteen perusteella saadaan kehitettyä kyselylomaketta haluttuun suuntaan.
Opinnäytetyössä käytetään itse laadittua kyselylomaketta (liite 2), jolla aineisto kerätään. ns. survey-menetelmällä Webropolia käyttäen. Kysymykset ovat kaikille samat ja kyseessä on joukko muistipoliklinikan asiakkaita (Hirsjärvi ym. 2013, 192). Survey-menelmä on tehokas ja taloudellinen yhdistettynä sähköiseen lomakkeeseen (Heikkilä 2008, 19). Sähköisen lomakkeen vastaukset ovat nopeasti käytettävissä ja mahdollista viedä suoraan erilaisiin tilasto-ohjelmiin. Sähköisesti täytettävässä kyselylomakkeessa avoimia kysymyksiä on 5 kpl ja monivalintakysymyksiä 8 kpl.
Tässä tyytyväisyyskyselyssä vastauksia tuli vähemmän kuin oli odotettu. Mahdollinen vastaanottajatahon osallistaminen olisi saattanut saada aikaan enemmän vastauksia. Hyvinvointialueiden lupaprosessit olivat juuri muuttuneet yhtenäisimmiksi ja veivät selkeästi enemmän aikaa, kuin ennen hyvinvointialueita. Vastausajan pidentäminen olisi ollut tarpeen ja tämä olisi ollut yksi tapa saada enemmän vastauksia. Lomake itsessään oli helppo täyttää sekä ymmärrettävä. Kysymykset etenivät selkeästi ja loogisesti.
Yhteenvetona, asiakastyytyväisyyskyselyn arviointi ja kehittäminen tarjoavat mahdollisuuden parantaa palautteenkeruuprosessia ja varmistaa, että se palvelee tarkoituksensa mahdollisimman tehokkaasti. Tässä asiakastyytyväisyyskyselyssä saimme vahvistuksen erinomaiselle palvelun laadulle sekä tukea ajatukselle tuottaa ja kehittää jatkossakin etägeriatripalveluja.