Dynaamiset kyvykkyydet kestävän liiketoiminnan moottorina

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, millä tavoin dynaamisten kyvykkyyksien avulla voidaan ohjata ja tukea Norjassa toimivaa tytäryritystä. Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, mitä mikrotason dynaamisia kyvykkyyksiä yrityksessä ilmenee tällä hetkellä ja mitä uusia dynaamisia kyvykkyyksiä voisi kehittää ja näin saavuttaa niiden kautta kasvua ja kestävää kilpailuetua. Opinnäytetyön tarkoituksena on kehittää sellaisia uusia strategisia käytännön työkaluja ja toimenpiteitä, jotka olisivat organisaatiolle tärkeitä dynaamisten kyvykkyyksien kannalta. Hyödyn saajana on yritys X. Tutkimuksen aineisto muodostuu organisaation johdossa olevien työntekijöiden haastatteluista.

Opinnäytetyön kehittämistehtävänä toteutettiin yhteiskehittämisen työpaja. Yhteiskehittämisen työpajaan osallistui neljä yrityksen johtoasemassa olevaa henkilöä, joista osa toimi myös yrityksen hallituksessa. Yhteiskehittämisen työpajan runkona käytettiin haastatteluista saatuja tuloksia. Yhteiskehittämisen työpajassa päätettiin alkaa kehittämään organisaatiolle kolmea suurempaa strategista kokonaisuutta.

Tietoperustassa syvennytään dynaamisten kyvykkyyksien teorian tarkasteluun. Ensin käsitellään resurssiperusteista näkemystä ja sen jatkumona dynaamisia kyvykkyyksiä. Tämän jälkeen dynaamisia kyvykkyyksiä käsitellään Teecen kolmikantaisen jaottelun mukaan, jotka ovat uhkien ja mahdollisuuksien havaitseminen (sensing), mahdollisuuksiin tarttuminen (seizing) ja muutoksen aikaansaaminen (reconfiguring). Tietoperustassa käsitellään myös dynaamisten kyvykkyyksien tärkeyttä kansainvälisessä liiketoimintaympäristössä.

Opinnäytetyössä hyödynnettiin palvelumuotoilun tuplatimanttimallia ja sen avulla johdettiin tutkimus- ja kehittämismenetelmät. Tutkimusmenetelmänä hyödynnettiin teemahaastatteluita, jotka analysoitiin sisällönanalyysillä. Kehittämismenetelmänä käytettiin yhteiskehittämisen työpajaa.

Tulokset osoittivat, että organisaatiossa ilmeni jokaista kolmea mikrotason dynaamista kyvykkyyttä eli uhkien ja mahdollisuuksien havaitsemista (sensing), mahdollisuuksiin tarttumista (seizing) ja muutoksen aikaansaamista (reconfiguring). Haastattelujen kautta nousi selvästi esiin, että organisaatiossa ilmeni vahvemmin uhkien ja mahdollisuuksien havaitsemiskyvykkyyttä sekä muutoksen aikaansaamiskyvykkyyttä. Kehittämistehtävän tuotos oli hallituksen strategiset työkalut-kehys, jonka avulla organisaation hallitus pystyy konkreettisesti tarkistamaan ja suunnittelemaan strategista johtamistaan.

Opinnäytetyön johtopäätöksenä voidaan todeta, että menestyäkseen alati muuttuvassa kansainvälisessä liiketoimintaympäristössä, yrityksen dynaamiset kyvykkyydet nousevat yhä tärkeämpään asemaan. Jotta yritys voi menestyä, saavuttaa kasvua ja kestävää kilpailuetua, sen tulee käyttää jokaista kolmea mikrotason dynaamisen kyvykkyyden tasoa. Kehittämisehdotuksina ideoitiin projektien suunnitteluprosessia, sopimusprosessia, tuotetestauksen kehittämistä ja asiakaspalautusten uudelleenjärjestämistä.