”Mun mielestä se, mitä kunnalta kaipaa on se et tietäs, mihin ne on menossa”: kunnallisten elinkeinopalveluiden kehittäminen

Abstract

Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön kohteena olivat Kangasniemen kunnan elinkeinopalvelut. Kehittämistyön tavoitteena oli luoda keinoja, joiden avulla kunta voisi edistää alueen yrittäjien toimintaedellytyksiä proaktiivisesti ja asiakaskeskeisesti. Työssä pyrittiin ymmärtämään, mitkä osatekijät vaikuttavat yritysten toimintaedellytyksiin sekä luomaan konsepteja, joilla elinkeinopalvelujen asiakkaiden tarpeisiin voitaisiin vastata.

Tutkimuksellisen kehittämistyön toimeksiantajana toimi Kangasniemen kunta. Harvaan asutulla seudulla sijaitseva, asukasmäärältään ja resursseiltaan pieni kunta kohtaa monenlaisia haasteita, joihin vastaamiseen tarvitaan uudenlaisia toimintatapoja. Monet asiat kietoutuvat yrittäjyyteen. Yritykset tuottavat kunnassa suuren osan palveluista, tarjoavat työpaikkoja ja tuottavat kunnalle verotuloja. Yritysten toimintaedellytysten parantaminen on elintärkeää paikkakunnan elinvoiman kannalta.

Kehittämistyön tietoperustassa tarkastellaan julkisten palveluiden erityispiirteitä, asiakaskeskeistä logiikkaa sekä arvon muodostusta ja asiakaskokemusta. Tietoperustassa käsitellään myös yritysilmapiirin ja yritysekosysteemin merkitystä yrittäjyydelle ja elinvoiman kehittymiselle.

Kehittämistyö toteutettiin palvelumuotoilun prosessia ja menetelmiä hyödyntäen. Prosessi noudatti Design Councilin tuplatimanttimallia. Prosessin alussa asiakasymmärrystä kartutettiin haastattelemalla paikallisia yrittäjiä ja yritysten edustajia. Haastateltavat edustivat eri toimialoja ja erikokoisia yrityksiä. Haastatteluaineiston perusteella tunnistettiin keskeiset kehittämistarpeet sekä luotiin yrittäjäpersoonat kehittämisen tueksi. Ymmärrystä kehittämistarpeista syvennettiin yritysten ja kunnan yhteisessä työpajassa, jossa ideoitiin myös ratkaisuja tunnistettuihin haasteisiin. Ideoiden pohjalta muotoiltiin toimeksiantajan edustajan kanssa konsepteja, joiden avulla elinkeinopalvelut voivat vastata yritysten tarpeisiin. Tämän jälkeen konsepteista luotiin prototyypit. Prototyyppien tavoitteena oli konkretisoida palveluja ja havainnollistaa niitä potentiaalisille asiakkaille. Konsepteista kerättiin palautetta kyselytutkimuksella sekä haastattelemalla yrittäjiä.

Kehittämistyön aikana muodostui ymmärrys systeemisen kehittämisen tarpeesta. Yrittämisen edellytyksiin vaikuttavat niin paikkakunnan yritysilmapiiri, päätöksenteko kuin yritysekosysteemin vahvuus. Kehittämistyön tuloksena syntyi viisi konseptia, jotka toimivat pieninä askeleina kohti asiakaskeskeistä toimintatapaa ja yrittäjyyden ekosysteemin vahvistamista. Kehittämistyötä voidaan jatkaa soveltamalla asiakaskeskeistä logiikkaa ja systeemistä kehittämistä kuntaorganisaation ja muiden palveluiden kehittämiseen sekä laajentamalla kehittämistä alueelliseen kontekstiin.