ADHD-oppilaan sosiaaliset taidot koulumaailmassa
Muhonen, Kati; Oksanen, Emilia (2023)
Muhonen, Kati
Oksanen, Emilia
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Tiivistelmä
Tämän kuntoutuksen ohjauksen opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella keinoja, joilla voidaan tukea ja edistää 1.–3.-luokkalaisten ADHD-diagnosoitujen oppilaiden sosiaalisia taitoja ja sosiaalisia suhteita koulumaailmassa. Tavoitteena oli lisätä tietoisuutta ADHD-oppilaiden sosiaalisten suhteiden haasteista ja sosiaalisten taitojen harjoittelun sekä opettajien ja ohjaajien antaman tuen tärkeydestä. Lisäksi tavoitteena oli selvittää konkreettisia keinoja, joilla voidaan edistää oppilaiden sosiaalisia suhteita.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Tutkimusaineistoa kerättiin opinnäytetyöhön neljästä eri tietokannasta sekä manuaalisella haulla. Tutkimuksen aineistoksi valikoitui seitsemän vertaisarvioitua kansainvälistä artikkelia sekä kaksi ammattilaisten työn tukena olevaa opaskirjaa. Kirjallisuuskatsaukseen kerätty aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Aineiston tulokset tuotiin opinnäytetyöhön esille tiivistetyssä muodossa luokittelemalla aineistosta saatuja keskeisiä tuloksia.
Keskeisiksi tutkimuksen tuloksiksi analysoidun aineiston perusteella ilmeni, että ADHD-diagnosoiduilla oppilailla on laajasti haasteita sosiaalisissa tilanteissa. Sosiaalisissa tilanteissa käytös voi olla aggressiivista ja impulsiivista. Tämä heikentää ADHD-diagnosoitujen oppilaiden ystävyyssuhteiden muodostamista. Sosiaalisten taitojen harjoittelu todettiin hyödylliseksi ja esille nousi useita taitoja, joita voidaan harjoitella opettajien ja ohjaajien tukemana. Lisäksi tunnetaitojen harjoittelua painotettiin ADHD-oppilaiden tunteiden säätelyn haasteiden vuoksi. Edistäviä keinoja ovat vertaisten kanssa tapahtuva sosiaalinen kanssakäyminen sekä roolileikit sosiaalisten taitojen harjoittelussa, mikäli ne toteutetaan oppilaan arkisessa ympäristössä.
Tulosten perusteella keskeiset johtopäätökset olivat, että vertaiset vaikuttavat positiivisesti ADHD-diagnosoitujen oppilaiden sosiaalisten taitojen harjoitteluun arkisessa ympäristössä. Lisäksi taitoja voidaan harjoitella erilaisten menetelmien, kuten roolileikkien avulla. Opettajien ja ohjaajien on kuitenkin oltava ADHD-diagnosoitujen oppilaiden tukena sosiaalisia taitoja harjoitellessa.
Tutkimustietoa olisi oleellista saada siitä, kuinka ADHD-diagnosoidut oppilaat kokevat saamansa tuen koulumaailmassa sosiaalisiin haasteisiinsa. Toinen oleellinen jatkotutkimusaihe on selvittää, kuinka tietoisia opettajat ja ohjaajat ovat ADHD-oppilaiden sosiaalisten taitojen ja tunnetaitojen tukemisesta. The purpose of this rehabilitation counsellor thesis was to examine measures to support and promote the social skills and social relationships between 1.-3. graders ADHD-diagnosed student´s in the school world. The aim was increasing awareness of the challenges of social relationships for ADHD students and the importance of social skills training and support from teachers and counsellors. In addition, the aim was also to clarify practical measures to promote social relationships.
The research method of the thesis was used descriptive literature review. The research material was selected from seven peer-reviewed international articles as well as two professionally supported guidebook. The material selected for literature review was analyzed with inductive content analysis. The results of the materials were presented in a concise from to the thesis by classifying the key results of the materials.
Based on the data analyzed as the key results of the study was revealed that the student diagnosed ADHD has extensive challenges in social situations. In social situations, behavior can be aggressive and impulsive. This weakens forming friendship for the ADHD-diagnosed students. Social skills training was mentioned useful, and numerous skills emerged that can be practiced with the support of teachers and instructors. In addition, emphasis was placed on the training of emotional skills due to the challenges of emotional regulation. Promotional methods are social interaction with peers and a role playing in social skills training if these methods are carried out in the student´s everyday environment.
Based on the results, the main conclusions were that peers have a positive effect on the ADHD-diagnosed student´s social skills training in an everyday environment. In addition, there are many skills that can be practiced through a variety of methods like a role playing. Nevertheless, teachers and counsellors must support ADHD-diagnosed students when practicing social skills.
Research data on how pupils diagnosed with ADHD perceive the support they receive in the school environment to address their social challenges would be essential. Another essential area for further research is to find out how knowledgeable teachers and instructors are about supporting ADHD students social and emotional skills.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Tutkimusaineistoa kerättiin opinnäytetyöhön neljästä eri tietokannasta sekä manuaalisella haulla. Tutkimuksen aineistoksi valikoitui seitsemän vertaisarvioitua kansainvälistä artikkelia sekä kaksi ammattilaisten työn tukena olevaa opaskirjaa. Kirjallisuuskatsaukseen kerätty aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Aineiston tulokset tuotiin opinnäytetyöhön esille tiivistetyssä muodossa luokittelemalla aineistosta saatuja keskeisiä tuloksia.
Keskeisiksi tutkimuksen tuloksiksi analysoidun aineiston perusteella ilmeni, että ADHD-diagnosoiduilla oppilailla on laajasti haasteita sosiaalisissa tilanteissa. Sosiaalisissa tilanteissa käytös voi olla aggressiivista ja impulsiivista. Tämä heikentää ADHD-diagnosoitujen oppilaiden ystävyyssuhteiden muodostamista. Sosiaalisten taitojen harjoittelu todettiin hyödylliseksi ja esille nousi useita taitoja, joita voidaan harjoitella opettajien ja ohjaajien tukemana. Lisäksi tunnetaitojen harjoittelua painotettiin ADHD-oppilaiden tunteiden säätelyn haasteiden vuoksi. Edistäviä keinoja ovat vertaisten kanssa tapahtuva sosiaalinen kanssakäyminen sekä roolileikit sosiaalisten taitojen harjoittelussa, mikäli ne toteutetaan oppilaan arkisessa ympäristössä.
Tulosten perusteella keskeiset johtopäätökset olivat, että vertaiset vaikuttavat positiivisesti ADHD-diagnosoitujen oppilaiden sosiaalisten taitojen harjoitteluun arkisessa ympäristössä. Lisäksi taitoja voidaan harjoitella erilaisten menetelmien, kuten roolileikkien avulla. Opettajien ja ohjaajien on kuitenkin oltava ADHD-diagnosoitujen oppilaiden tukena sosiaalisia taitoja harjoitellessa.
Tutkimustietoa olisi oleellista saada siitä, kuinka ADHD-diagnosoidut oppilaat kokevat saamansa tuen koulumaailmassa sosiaalisiin haasteisiinsa. Toinen oleellinen jatkotutkimusaihe on selvittää, kuinka tietoisia opettajat ja ohjaajat ovat ADHD-oppilaiden sosiaalisten taitojen ja tunnetaitojen tukemisesta.
The research method of the thesis was used descriptive literature review. The research material was selected from seven peer-reviewed international articles as well as two professionally supported guidebook. The material selected for literature review was analyzed with inductive content analysis. The results of the materials were presented in a concise from to the thesis by classifying the key results of the materials.
Based on the data analyzed as the key results of the study was revealed that the student diagnosed ADHD has extensive challenges in social situations. In social situations, behavior can be aggressive and impulsive. This weakens forming friendship for the ADHD-diagnosed students. Social skills training was mentioned useful, and numerous skills emerged that can be practiced with the support of teachers and instructors. In addition, emphasis was placed on the training of emotional skills due to the challenges of emotional regulation. Promotional methods are social interaction with peers and a role playing in social skills training if these methods are carried out in the student´s everyday environment.
Based on the results, the main conclusions were that peers have a positive effect on the ADHD-diagnosed student´s social skills training in an everyday environment. In addition, there are many skills that can be practiced through a variety of methods like a role playing. Nevertheless, teachers and counsellors must support ADHD-diagnosed students when practicing social skills.
Research data on how pupils diagnosed with ADHD perceive the support they receive in the school environment to address their social challenges would be essential. Another essential area for further research is to find out how knowledgeable teachers and instructors are about supporting ADHD students social and emotional skills.