Toimintamalli polven tekonivelleikkauksen postoperatiiviseen etäfysioterapiaan
Grekula, Anna (2023)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023122038613
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023122038613
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena oli polven tekonivelleikkauksen postoperatiivinen etäfysioterapia. Kehittämistyön toimeksiantajana ja tilaajana toimi Suomen Terveystalo Oyj. Työn tarkoitus oli selvittää etäfysioterapian hyviä käytäntöjä polven tekonivelleikkauksen postoperatiivisessa fysioterapiassa. Työn tavoite oli tukea potilaiden kokonaisvaltaista tekonivelleikkauksesta kuntoutumista etäfysioterapian avulla. Konkreettinen tehtävä oli tuottaa potilaslähtöinen toimintamalli polven tekonivelleikkauksen postoperatiiviseen etäfysioterapiaan. Tuotoksena Terveystalolle luovutettiin ehdotus toimintamallista etäfysioterapian järjestämiseksi.
Työn teoreettinen viitekehys koostettiin polven tekonivelleikkauksen ja nivelrikon fysioterapiasuosituksista sekä tutkimuskirjallisuudesta. Lisäksi määriteltiin etäfysioterapia ja koostettiin tutkimuksia potilaiden kokemuksista etäkuntoutuksesta tekonivelleikkauksen jälkeen sekä potilaskeskeisestä kuntoutuksesta. Näiden perusteella muotoiltiin ensimmäinen versio etäfysioterapian toimintamallista. Mallin runko jaoteltiin polven ja lonkan nivelrikon Hyvän fysioterapiakäytännön tutkimisohjeen mukaisesti, joka puolestaan pohjautui ICF-viitekehykseen. Kehittämistyönä toteutettiin pilotti toimintamallin ensimmäisen version testaamiseksi. Pilotissa viisi polven tekonivelleikkauksen läpikäynyttä osallistujaa saivat yhden etäfysioterapiakäynnin Microsoft Teams –videovastaanotolla tavanomaisen kuntoutuksen lisäksi. Osallistujia haastateltiin heti käynnin jälkeen sekä kaksi-kolme kuukautta leikkauksesta. Haastattelujen ja muun pilotista kerätyn tiedon perusteella iteroitiin lopullinen ehdotus toimintamallista työn tilaajalle.
Kehittämistyön tuloksena todettiin, että etäfysioterapia videovastaanotolla oli pilottiin osallistuneiden mielestä hyvä lisä kuntoutusprotokollaan ja noin kolme viikkoa leikkauksesta sopiva ajankohta toteutukselle. Etätoteutus toimi teknisesti hyvin ja osallistujat arvostivat mahdollisuutta keskustella ja pohtia huoliaan ammattilaisen kanssa lähtemättä vastaanotolle. Alkuvaihe kuntoutuksessa oli kaikille osallistujille kivulias ja haastava, minkä takia etäkäyntiä pidettiin toivoa tuovana ja tarpeellisena. Lopulliseen toimintamalliin sisällytettiin muistilista ennakkovalmisteluista ja sisältörunko etävastaanotolle. Sisältörungon oheen sovitettiin ICF-viitekehyksen osa-alueet mallia soveltavan ammattilaisen tueksi. Toimintamallia voidaan soveltaa myös muissa tekonivelleikkauksia tekevissä terveydenhuollon yksiköissä kuin Terveystalossa. Jatkossa voisi tutkia etäfysioterapiaa osana pitemmän aikavälin kuntoutusta sekä muita teknisiä ratkaisuja myös alkuvaiheen etäfysioterapiassa.
Työn teoreettinen viitekehys koostettiin polven tekonivelleikkauksen ja nivelrikon fysioterapiasuosituksista sekä tutkimuskirjallisuudesta. Lisäksi määriteltiin etäfysioterapia ja koostettiin tutkimuksia potilaiden kokemuksista etäkuntoutuksesta tekonivelleikkauksen jälkeen sekä potilaskeskeisestä kuntoutuksesta. Näiden perusteella muotoiltiin ensimmäinen versio etäfysioterapian toimintamallista. Mallin runko jaoteltiin polven ja lonkan nivelrikon Hyvän fysioterapiakäytännön tutkimisohjeen mukaisesti, joka puolestaan pohjautui ICF-viitekehykseen. Kehittämistyönä toteutettiin pilotti toimintamallin ensimmäisen version testaamiseksi. Pilotissa viisi polven tekonivelleikkauksen läpikäynyttä osallistujaa saivat yhden etäfysioterapiakäynnin Microsoft Teams –videovastaanotolla tavanomaisen kuntoutuksen lisäksi. Osallistujia haastateltiin heti käynnin jälkeen sekä kaksi-kolme kuukautta leikkauksesta. Haastattelujen ja muun pilotista kerätyn tiedon perusteella iteroitiin lopullinen ehdotus toimintamallista työn tilaajalle.
Kehittämistyön tuloksena todettiin, että etäfysioterapia videovastaanotolla oli pilottiin osallistuneiden mielestä hyvä lisä kuntoutusprotokollaan ja noin kolme viikkoa leikkauksesta sopiva ajankohta toteutukselle. Etätoteutus toimi teknisesti hyvin ja osallistujat arvostivat mahdollisuutta keskustella ja pohtia huoliaan ammattilaisen kanssa lähtemättä vastaanotolle. Alkuvaihe kuntoutuksessa oli kaikille osallistujille kivulias ja haastava, minkä takia etäkäyntiä pidettiin toivoa tuovana ja tarpeellisena. Lopulliseen toimintamalliin sisällytettiin muistilista ennakkovalmisteluista ja sisältörunko etävastaanotolle. Sisältörungon oheen sovitettiin ICF-viitekehyksen osa-alueet mallia soveltavan ammattilaisen tueksi. Toimintamallia voidaan soveltaa myös muissa tekonivelleikkauksia tekevissä terveydenhuollon yksiköissä kuin Terveystalossa. Jatkossa voisi tutkia etäfysioterapiaa osana pitemmän aikavälin kuntoutusta sekä muita teknisiä ratkaisuja myös alkuvaiheen etäfysioterapiassa.