Etsivän vanhustyön toteuttaminen Etelä-Pohjanmaalla
Mattila, Maria (2023)
Mattila, Maria
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121737930
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121737930
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten ikääntyneet ohjautuvat etsivän vanhustyön piiriin. Tarkoituksena oli selvittää myös, missä muodossa ikääntyneet haluavat palvelut. Tarkoituksena oli vastata kysymyksiin, millainen etsivän vanhustyön palvelupolku tulisi olla Etelä-Pohjanmaalla ja missä muodossa ikääntyneet haluavat palveluiden olevan. Opinnäytetyön tavoite on antaa työkaluja etsivän vanhustyön kehittämiseen ja antaa apua vanhustyöhön. Opinnäytetyön taustalla on tarve etsivän vanhustyön tutkimukselle.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimus toteutettiin yhdessä Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen kanssa. Haastateltavat ikäihmiset tutkija etsi itse ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelta tutkija haastatteli asiantuntijoita ryhmähaastatteluna. Ikäihmisiä oli neljä ja asiantuntijoita kaksi. Ikäihmisten haastattelu toteutui teemahaastatteluna. Ikäihmisten haastattelut toteutettiin heidän kotonaan ja asiantuntijoiden haastattelu työpaikalla. Haastattelut tehtiin lokakuussa 2023. Haastatteluissa oli neljä teemaa: taustatiedot, etsivän vanhustyön piiriin löytyminen, palvelujen muototeema ja sana on vapaateema. Aineisto analysoitiin aineistolähteisesti.
Tutkimuksen avulla selvisi, että palvelupolku etsivälle vanhustyölle tulisi alkaa yhteistyöstä kolmannen sektorin kanssa. Ikääntyneitä lähestyttäisiin puhelimitse tai kirjeitse ja heidät kutsuttaisiin tapahtumaan yleisiin tiloihin. Siellä kartoitettaisiin ikäihmisten palvelun tarvetta. Tutkimuksessa selvisi, että ikääntyneet halusivat palvelut kotiin ja keskiössä on auttaminen koti- ja ulkotöissä. Tutkimuksessa selvisi myös, että etsivä vanhustyö-käsite oli uusi ikäihmisille ja saatavilla olevista palveluista he eivät olleet ottaneet selvää. Tutkimuksen avulla selvisi, että omaisten ja vertaistuen merkitys ikäihmisten hyvinvoinnille ja toimintakyvylle oli merkittävä. Tutkimuksen avulla havaittiin, että ikäihmisillä oli huoli ammattilaisten riittävyydestä. Tutkimuksessa selvisi, että kolmannen sektorin ja kunnan rooli etsivän vanhustyön toteutumisessa täytyy huomioida.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimus toteutettiin yhdessä Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen kanssa. Haastateltavat ikäihmiset tutkija etsi itse ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelta tutkija haastatteli asiantuntijoita ryhmähaastatteluna. Ikäihmisiä oli neljä ja asiantuntijoita kaksi. Ikäihmisten haastattelu toteutui teemahaastatteluna. Ikäihmisten haastattelut toteutettiin heidän kotonaan ja asiantuntijoiden haastattelu työpaikalla. Haastattelut tehtiin lokakuussa 2023. Haastatteluissa oli neljä teemaa: taustatiedot, etsivän vanhustyön piiriin löytyminen, palvelujen muototeema ja sana on vapaateema. Aineisto analysoitiin aineistolähteisesti.
Tutkimuksen avulla selvisi, että palvelupolku etsivälle vanhustyölle tulisi alkaa yhteistyöstä kolmannen sektorin kanssa. Ikääntyneitä lähestyttäisiin puhelimitse tai kirjeitse ja heidät kutsuttaisiin tapahtumaan yleisiin tiloihin. Siellä kartoitettaisiin ikäihmisten palvelun tarvetta. Tutkimuksessa selvisi, että ikääntyneet halusivat palvelut kotiin ja keskiössä on auttaminen koti- ja ulkotöissä. Tutkimuksessa selvisi myös, että etsivä vanhustyö-käsite oli uusi ikäihmisille ja saatavilla olevista palveluista he eivät olleet ottaneet selvää. Tutkimuksen avulla selvisi, että omaisten ja vertaistuen merkitys ikäihmisten hyvinvoinnille ja toimintakyvylle oli merkittävä. Tutkimuksen avulla havaittiin, että ikäihmisillä oli huoli ammattilaisten riittävyydestä. Tutkimuksessa selvisi, että kolmannen sektorin ja kunnan rooli etsivän vanhustyön toteutumisessa täytyy huomioida.