Fysisk kondition och kardiometabolisk hälsa hos poliser. En systematisk litteraturöversikt.
Korhonen, Eeva (2023)
Korhonen, Eeva
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202401081878
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202401081878
Tiivistelmä
Tavoite: Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa millaista tutkimusta poliisien fyysisestä kunnosta ja kardiometabolisesta terveydestä on tehty sekä kuvata sitä. Kysymyksen asettelu sisälsi kolme kysymystä: 1) Miten fyysistä kuntoa voidaan tutkia?, 2) Miten kardiometabolista terveyttä voidaan tutkia? ja 3) Mitä tutkimus kertoo poliisien fyysisestä kunnosta ja kardiometabolisesta terveydestä?
Menetelmä: Menetelmänä tässä työssä käytettiin systemaattista kirjallisuuskatsausta. Se koostui kahdesta vaiheesta, jotka olivat tiedonhankinta ja tiedonanalyysi. Tiedonhankinnan pohjalta valikoitui 10 englannin kielistä artikkelia, jotka on julkaistu vuosina 2023–2018. Tiedonanalyysin avulla etsittiin vastauksia kysymyksenasettelussa esitettyihin kysymyksiin ja saatu tieto koottiin yhteen.
Tulokset: Tuloksista käy ilmi, että aerobinen kapasiteetti ja hapenotto (VO2max) on fyysisen kunnon eniten tutkittu osa-alue. Sitä tutkitaan seuraavin menetelmin: suorat (juoksumatto ja kaasuanalysaattori) ja epäsuorat (Cooper, 20 m juoksu och pyöräergometria). Muut tutkitut osa-alueet ovat lihaskunto, -voima ja -kestävyys, anerobinen kapasiteetti ja notkeus. Näiden menetelmien välillä havaitaan kuitenkin suurta vaihtelevuutta. Alalta puuttuu yhtenäiset mittaustavat ja standardointi. Kardiometabolista terveyttä tutkitaan useimmissa artikkeleissa terveysmittarien – klassinen antropometria, kehonkoostumus, verenpaine, verenrasvapitoisuudet, verensokerin – ja kyselylomakkeiden avulla. Kaikki paitsi kehonkoostumus ovat vakiintuneita mittareita. Kehonkoostumus on erityisempi ja soveltuu parhaiten tutkimustarkoituksiin. Fyysisen kunnon suhteen poliisien välillä havaitaan suurta vaihtelua. Osa poliiseita on hyvässä tai erittäin hyvässä kunnossa ja fyysisesti aktiivisia, kun taas osa on huonossa kunnossa ja vähemmän aktiivisia. Poliisien VO2max on keskimäärin 44,52 +/- 6,49 ikäluokassa 35,77 +/- 6,78 vuotta. Viitearvoihin verrattuna voidaan sanoa, että poliisien aerobinen kunto on yleisesti ottaen hyvä. Hyvällä kunnolla on yhteys pienentyneeseen kardiometaboliseen sairausriskiin, kuten terveellisiin verenpainetasoihin, joustaviin verisuoniin, suotuisaan kehonkoostumukseen, alempiin kolesteroliarvoihin, alempiin verensokeriarvoihin ja alempiin stressitasoihin. Treeni- ja terveyttä edistävillä
ohjelmilla on positiivisia vaikutuksia terveyteen, esim. kohentunut kunto, VO2max nousu ja alentunut verensokeri. Poliiseille suunnitelluille treeniohjelmille ja terveyden edistämiselle, esim. säännölliset terveystarkastukset, on tarvetta. Näitä tulisi kehittää vastaamaan paremmin tämän ammattiryhmän tarpeita.
Menetelmä: Menetelmänä tässä työssä käytettiin systemaattista kirjallisuuskatsausta. Se koostui kahdesta vaiheesta, jotka olivat tiedonhankinta ja tiedonanalyysi. Tiedonhankinnan pohjalta valikoitui 10 englannin kielistä artikkelia, jotka on julkaistu vuosina 2023–2018. Tiedonanalyysin avulla etsittiin vastauksia kysymyksenasettelussa esitettyihin kysymyksiin ja saatu tieto koottiin yhteen.
Tulokset: Tuloksista käy ilmi, että aerobinen kapasiteetti ja hapenotto (VO2max) on fyysisen kunnon eniten tutkittu osa-alue. Sitä tutkitaan seuraavin menetelmin: suorat (juoksumatto ja kaasuanalysaattori) ja epäsuorat (Cooper, 20 m juoksu och pyöräergometria). Muut tutkitut osa-alueet ovat lihaskunto, -voima ja -kestävyys, anerobinen kapasiteetti ja notkeus. Näiden menetelmien välillä havaitaan kuitenkin suurta vaihtelevuutta. Alalta puuttuu yhtenäiset mittaustavat ja standardointi. Kardiometabolista terveyttä tutkitaan useimmissa artikkeleissa terveysmittarien – klassinen antropometria, kehonkoostumus, verenpaine, verenrasvapitoisuudet, verensokerin – ja kyselylomakkeiden avulla. Kaikki paitsi kehonkoostumus ovat vakiintuneita mittareita. Kehonkoostumus on erityisempi ja soveltuu parhaiten tutkimustarkoituksiin. Fyysisen kunnon suhteen poliisien välillä havaitaan suurta vaihtelua. Osa poliiseita on hyvässä tai erittäin hyvässä kunnossa ja fyysisesti aktiivisia, kun taas osa on huonossa kunnossa ja vähemmän aktiivisia. Poliisien VO2max on keskimäärin 44,52 +/- 6,49 ikäluokassa 35,77 +/- 6,78 vuotta. Viitearvoihin verrattuna voidaan sanoa, että poliisien aerobinen kunto on yleisesti ottaen hyvä. Hyvällä kunnolla on yhteys pienentyneeseen kardiometaboliseen sairausriskiin, kuten terveellisiin verenpainetasoihin, joustaviin verisuoniin, suotuisaan kehonkoostumukseen, alempiin kolesteroliarvoihin, alempiin verensokeriarvoihin ja alempiin stressitasoihin. Treeni- ja terveyttä edistävillä
ohjelmilla on positiivisia vaikutuksia terveyteen, esim. kohentunut kunto, VO2max nousu ja alentunut verensokeri. Poliiseille suunnitelluille treeniohjelmille ja terveyden edistämiselle, esim. säännölliset terveystarkastukset, on tarvetta. Näitä tulisi kehittää vastaamaan paremmin tämän ammattiryhmän tarpeita.