Sosiaali- ja terveysalan henkilöstön henkinen jaksaminen Covid-19-pandemian aikana
Lönnholtz, Tiia; Norkio, Heidi; Ylisaari, Johanna (2023)
Lönnholtz, Tiia
Norkio, Heidi
Ylisaari, Johanna
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121437405
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121437405
Tiivistelmä
Koronaviruspandemia kuormitti terveydenhuoltoa noin kolmen vuoden ajan ja toi omat haasteensa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työhön. Koronaviruksen vaikutus työn kuormittavuuteen terveydenhuollossa näkyi erilaisina rajoitus- ja suojautumistoimenpiteinä, mikä osaltaan vaikutti työntekijöiden henkiseen jaksamiseen sekä hyvinvointiin. Työskentely epävarmuudessa ja pitkittyneessä pandemiatilanteessa haittasi työntekijöiden palautumista henkisesti kuormittavasta työstä.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on lisätä tietoutta koronapandemian vaikutuksesta sosiaali- ja terveysalan henkilöstön henkiseen jaksamiseen. Tutkimuksia koronapandemian vaikutuksista sosiaali- ja terveydenhuoltoon on jo runsaasti saatavilla ja tämä opinnäytetyö pyrkii tiivistämään tutkimuksista saatavan tiedon helposti käsiteltävään muotoon. Tutkimuksista saatu tieto on erityisen arvokasta esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan työnantajille, jotka ovat osaltaan vaikuttamassa työntekijöiden työhyvinvointiin ja jaksamiseen.
Tietoperusta esittelee ja avaa keskeiset käsitteet, joita opinnäytetyössä on käsitelty. Varsinainen tutkimus toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena ja tutkimusaineisto kerättiin tekemällä hakuja niin suomalaisiin kuin kansainvälisiin tietokantoihin. Lopullinen tutkimusaineisto koostui yhdeksästä tutkimuksesta, jotka valittiin tietyin sisäänottokriteerein.
Kirjallisuuskatsauksen tuloksista kävi ilmi, että Covid-19-pandemia vaikutti sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön henkiseen jaksamiseen pääasiassa heikentävästi. Työntekijät kokivat lisääntynyttä ahdistusta, masennusta, stressiä, unettomuutta, sekä kognitiivista ja traumaattista oireilua. Kuitenkin pieni osa koki, ettei pandemia vaikuttanut heihin lainkaan ja osa koki pandemian vaikuttaneen heidän jaksamiseensa jopa positiivisesti. Heikentyneeseen henkiseen jaksamiseen vaikuttavia tekijöitä olivat pelko omasta tai läheisen sairastumisesta, työnkuvan muutos sekä heikentynyt työhyvinvointi.
Opinnäytetyöstä saatavaa tietoa voidaan jatkossa hyödyntää sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työhyvinvoinnin ja jaksamisen kehittämisessä. Lisäksi tietoa voidaan käyttää ennaltaehkäisemään sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön henkisen jaksamisen heikkenemistä vastaavissa poikkeustilanteissa.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on lisätä tietoutta koronapandemian vaikutuksesta sosiaali- ja terveysalan henkilöstön henkiseen jaksamiseen. Tutkimuksia koronapandemian vaikutuksista sosiaali- ja terveydenhuoltoon on jo runsaasti saatavilla ja tämä opinnäytetyö pyrkii tiivistämään tutkimuksista saatavan tiedon helposti käsiteltävään muotoon. Tutkimuksista saatu tieto on erityisen arvokasta esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan työnantajille, jotka ovat osaltaan vaikuttamassa työntekijöiden työhyvinvointiin ja jaksamiseen.
Tietoperusta esittelee ja avaa keskeiset käsitteet, joita opinnäytetyössä on käsitelty. Varsinainen tutkimus toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena ja tutkimusaineisto kerättiin tekemällä hakuja niin suomalaisiin kuin kansainvälisiin tietokantoihin. Lopullinen tutkimusaineisto koostui yhdeksästä tutkimuksesta, jotka valittiin tietyin sisäänottokriteerein.
Kirjallisuuskatsauksen tuloksista kävi ilmi, että Covid-19-pandemia vaikutti sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön henkiseen jaksamiseen pääasiassa heikentävästi. Työntekijät kokivat lisääntynyttä ahdistusta, masennusta, stressiä, unettomuutta, sekä kognitiivista ja traumaattista oireilua. Kuitenkin pieni osa koki, ettei pandemia vaikuttanut heihin lainkaan ja osa koki pandemian vaikuttaneen heidän jaksamiseensa jopa positiivisesti. Heikentyneeseen henkiseen jaksamiseen vaikuttavia tekijöitä olivat pelko omasta tai läheisen sairastumisesta, työnkuvan muutos sekä heikentynyt työhyvinvointi.
Opinnäytetyöstä saatavaa tietoa voidaan jatkossa hyödyntää sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työhyvinvoinnin ja jaksamisen kehittämisessä. Lisäksi tietoa voidaan käyttää ennaltaehkäisemään sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön henkisen jaksamisen heikkenemistä vastaavissa poikkeustilanteissa.