Klubitalon kurssitoiminnan yhteiskehittäminen : yhteisöllinen ja osallistava kurssitoiminnan malli
Karvinen, Anne (2023)
Karvinen, Anne
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121336967
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121336967
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tuotettiin yhteistyössä mielenterveyskuntoutujien asemaa ja osallisuutta edistävän Etelä-Suomen Klubitalot ESKOT ry: kanssa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää miten Tikkurilan Klubitalon jäsenten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä voidaan lisätä Klubitalon kurssitoimintoja toteutettaessa. Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda Klubitalolle kurssitoiminnan malli, jossa toteutuu yhteisöllinen ja osallistava ote. Mallin tavoitteena on edistää jäsenten tasa-arvoista osallistumista kurssitoiminnan eri vaiheissa ja vahvistaa mahdollisuuksia ja oikeutta osallisuuteen kurssitoiminnan parissa.
Opinnäytetyön viitekehys muodostuu osallisuudesta, yhteisöllisyydestä ja toipumisorientaatiosta. Osallisuuden viitekehyksessä korostuu Thomasin osallisuuden ulottuvuuksien teoriasidonnaisuus. Osallisuuden ulottuvuudet ovat mukana koko opinnäytetyön ajan haastatteluista analysointiin. Yhteisöllisyys on olennainen osa opinnäytetyötä Klubitalon yhteisöllisen luonteen takia. Työssä käsitellään myös yhteisöissä tapahtuvaa oppimista. Toipumisorientaatio limittyy sekä osallisuuteen että yhteisöllisyyteen ja vahvasti Klubitalon toiminnan ideologiaan ja viitekehykseen. Opinnäytetyössä on piirteitä toimintatutkimuksellisesta kehittämistoiminnasta ja tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoituja haastatteluja. Tämän lisäksi kurssitoiminnan mallin kehittämistä jatkotyöstettiin kahdessa yhteistoiminnallisessa työpajassa. Opinnäytetyön aineisto koostuu kahdelletoista aikaisemmin kurssitoimintoihin osallistuneelle Tikkurilan Klubitalon jäsenelle tehdyistä haastatteluista. Haastattelujen tavoitteena oli saada selville mitkä asiat vaikuttivat jäsenien lähtemiseen mukaan kurssitoimintaan, millaisia kokemuksia kurssitoiminta antoi ja miten kurssitoimintaa tulisi tulevaisuudessa kehittää. Aineistoa analysoitaessa käytettiin teoriasidonnaista aineiston analyysia. Analysointia jatkettiin teemoittelemalla ja tyypittelemällä. Työpajoihin osallistui Tikkurilan Klubitalon jäsenistöä sekä henkilökuntaa. Työpajoihin osallistuminen ei vaatinut aikaisempaa kokemusta kurssitoiminnoista. Työpajat analysoitiin teemoittelemalla.
Tuloksista käy ilmi, että osallisuus ja yhteisöllisyys on koettu jäsenien mukaan toteutuneen kurssitoiminnoissa kohtuullisen hyvin. Käy kuitenkin myös ilmi, että kurssitoiminnan eri vaiheisiin vaikuttaminen on ollut melko vähäistä. Aktiiviseksi osallistumisen osuudeksi suurin osa haastateltavista nostaa varsinaiset kurssitunnit. Ennakoivien osioiden kuten suunnitteluvaiheeseen osallistumisen on tavoittanut vain pieni osa haastatelluista. Tällöin jäsen oli yleensä itse ollut aktiivinen mukaan tulemisen suhteen sekä tavoittanut hiljaisen tiedon kurssisuunnittelusta Klubitalon arjessa. Haastatteluissa nousee myös esiin ehdotus varsinaisen kurssin jälkeisen ajan hyödyntämisestä reflektoivalla otteella ja kurssihyötyjen seurannalla. Tuloksista ilmenee myös, että kurssitoimintoihin halutaan suunnitelmallisuutta ja ennakoitavuutta. Esille nousee myös tiedottamiseen liittyvät asiat.
Jatkossa on tärkeää varmistaa, että jäsenistö on tietoinen mahdollisuudestaan osallistua kurssitoiminnan prosessin kaikkiin vaiheisiin aktiivisina toimijoina. Tulevaisuudessa olisi kiinnostavaa tutkia miten kurssitoiminnan uusi malli on palvellut Klubitalon yhteisöä ja onko toiminnoissa ollut mukana entistä enemmän yhteiskehittävää ja yhteistoiminnallista otetta.
Asiasanat: kurssitoiminta, yhteiskehittäminen, yhteisöllisyys, osallisuus
Opinnäytetyön viitekehys muodostuu osallisuudesta, yhteisöllisyydestä ja toipumisorientaatiosta. Osallisuuden viitekehyksessä korostuu Thomasin osallisuuden ulottuvuuksien teoriasidonnaisuus. Osallisuuden ulottuvuudet ovat mukana koko opinnäytetyön ajan haastatteluista analysointiin. Yhteisöllisyys on olennainen osa opinnäytetyötä Klubitalon yhteisöllisen luonteen takia. Työssä käsitellään myös yhteisöissä tapahtuvaa oppimista. Toipumisorientaatio limittyy sekä osallisuuteen että yhteisöllisyyteen ja vahvasti Klubitalon toiminnan ideologiaan ja viitekehykseen. Opinnäytetyössä on piirteitä toimintatutkimuksellisesta kehittämistoiminnasta ja tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoituja haastatteluja. Tämän lisäksi kurssitoiminnan mallin kehittämistä jatkotyöstettiin kahdessa yhteistoiminnallisessa työpajassa. Opinnäytetyön aineisto koostuu kahdelletoista aikaisemmin kurssitoimintoihin osallistuneelle Tikkurilan Klubitalon jäsenelle tehdyistä haastatteluista. Haastattelujen tavoitteena oli saada selville mitkä asiat vaikuttivat jäsenien lähtemiseen mukaan kurssitoimintaan, millaisia kokemuksia kurssitoiminta antoi ja miten kurssitoimintaa tulisi tulevaisuudessa kehittää. Aineistoa analysoitaessa käytettiin teoriasidonnaista aineiston analyysia. Analysointia jatkettiin teemoittelemalla ja tyypittelemällä. Työpajoihin osallistui Tikkurilan Klubitalon jäsenistöä sekä henkilökuntaa. Työpajoihin osallistuminen ei vaatinut aikaisempaa kokemusta kurssitoiminnoista. Työpajat analysoitiin teemoittelemalla.
Tuloksista käy ilmi, että osallisuus ja yhteisöllisyys on koettu jäsenien mukaan toteutuneen kurssitoiminnoissa kohtuullisen hyvin. Käy kuitenkin myös ilmi, että kurssitoiminnan eri vaiheisiin vaikuttaminen on ollut melko vähäistä. Aktiiviseksi osallistumisen osuudeksi suurin osa haastateltavista nostaa varsinaiset kurssitunnit. Ennakoivien osioiden kuten suunnitteluvaiheeseen osallistumisen on tavoittanut vain pieni osa haastatelluista. Tällöin jäsen oli yleensä itse ollut aktiivinen mukaan tulemisen suhteen sekä tavoittanut hiljaisen tiedon kurssisuunnittelusta Klubitalon arjessa. Haastatteluissa nousee myös esiin ehdotus varsinaisen kurssin jälkeisen ajan hyödyntämisestä reflektoivalla otteella ja kurssihyötyjen seurannalla. Tuloksista ilmenee myös, että kurssitoimintoihin halutaan suunnitelmallisuutta ja ennakoitavuutta. Esille nousee myös tiedottamiseen liittyvät asiat.
Jatkossa on tärkeää varmistaa, että jäsenistö on tietoinen mahdollisuudestaan osallistua kurssitoiminnan prosessin kaikkiin vaiheisiin aktiivisina toimijoina. Tulevaisuudessa olisi kiinnostavaa tutkia miten kurssitoiminnan uusi malli on palvellut Klubitalon yhteisöä ja onko toiminnoissa ollut mukana entistä enemmän yhteiskehittävää ja yhteistoiminnallista otetta.
Asiasanat: kurssitoiminta, yhteiskehittäminen, yhteisöllisyys, osallisuus