Mädätysjäännöksen kasavarastoinnin aikaiset muutokset
Björklund, Terhi (2014)
Björklund, Terhi
Hämeen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014110715345
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014110715345
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tehtiin osana Bioliike-hanketta, jonka tarkoituksena on tehostaa biojätteiden ja lietteiden käsittelyä ja edistää ravinteiden kierrätystä sekä lopputuotteiden hyödyntämistä. Bioliike toteutetaan yhteistyössä FUAS-ammattikorkeakoulujen ja alueella toimivien vesi- ja jätehuollon toimijoiden sekä biopolttoaineiden tuottajien kanssa. Hankkeen rahoittajana toimii Etelä-Suomen EAKR-ohjelma, jota koordinoi Etelä-Suomen maakuntien yhteinen EU-yksikkö.
Tähän työhön on koottu tietoa anaerobisesta hajoamisesta, biokaasutuksesta, mädätysjäännöksen koostumuksesta ja käsittelystä sekä lopputuotteen hyödyntämisestä.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten mädätysjäännös muuttuu ja kypsyy kasalla varastoitaessa ja onko kääntämisellä tai seosaineella vaikutusta kypsyyden kehittymiseen. Tarkoituksena oli myös selvittää soveltuuko Oxitop®-menetelmä mädätysjäännöksen hiilidioksidintuoton mittaamiseen. Näitä tuloksia verrattiin COD-arvon ja VFA-pitoisuuksien muutoksiin. Myös pH:n, lämpötilan, fosforin ja typen muutosta seurattiin. Käytännön osuus suoritettiin maalis-lokakuussa 2013 ja näytteitä mädätysjäännöskasoista analysoitiin kolmen kuukauden ajan kesä-syyskuussa 2013.
Mädätysjäännöskasan kääntelyn voidaan todeta hieman edesauttavan kypsymisprosessia varastoinnin aikana. Oxitop®-menetelmä soveltuu hyvin mädätysjäännöksen hiilidioksidintuoton mittaamiseen. Mädätysjäännöksessä tapahtuu laatumuutoksia kasavarastoinnissa, minkä vuoksi on tärkeää, että peltoviljelyssä tehtäisiin analyysit juuri ennen käyttöä. Liukoista typpeä ja fosforia todettiin menetettävän todennäköisesti valumien mukana, typpeä mahdollisesti myös haihtumalla. Mädätysjäännöksen kokonaistyppi- ja kokonaisfosfori-pitoisuuksien kannalta liukoisten ravinteiden vähenemisellä ei välttämättä ole suurta merkitystä, sillä esim. liukoisen typen osuus kokonaistypestä on tyypillisesti alle 20 %.
Tähän työhön on koottu tietoa anaerobisesta hajoamisesta, biokaasutuksesta, mädätysjäännöksen koostumuksesta ja käsittelystä sekä lopputuotteen hyödyntämisestä.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten mädätysjäännös muuttuu ja kypsyy kasalla varastoitaessa ja onko kääntämisellä tai seosaineella vaikutusta kypsyyden kehittymiseen. Tarkoituksena oli myös selvittää soveltuuko Oxitop®-menetelmä mädätysjäännöksen hiilidioksidintuoton mittaamiseen. Näitä tuloksia verrattiin COD-arvon ja VFA-pitoisuuksien muutoksiin. Myös pH:n, lämpötilan, fosforin ja typen muutosta seurattiin. Käytännön osuus suoritettiin maalis-lokakuussa 2013 ja näytteitä mädätysjäännöskasoista analysoitiin kolmen kuukauden ajan kesä-syyskuussa 2013.
Mädätysjäännöskasan kääntelyn voidaan todeta hieman edesauttavan kypsymisprosessia varastoinnin aikana. Oxitop®-menetelmä soveltuu hyvin mädätysjäännöksen hiilidioksidintuoton mittaamiseen. Mädätysjäännöksessä tapahtuu laatumuutoksia kasavarastoinnissa, minkä vuoksi on tärkeää, että peltoviljelyssä tehtäisiin analyysit juuri ennen käyttöä. Liukoista typpeä ja fosforia todettiin menetettävän todennäköisesti valumien mukana, typpeä mahdollisesti myös haihtumalla. Mädätysjäännöksen kokonaistyppi- ja kokonaisfosfori-pitoisuuksien kannalta liukoisten ravinteiden vähenemisellä ei välttämättä ole suurta merkitystä, sillä esim. liukoisen typen osuus kokonaistypestä on tyypillisesti alle 20 %.