Pohdintoja Laurean pedagogisen toimintamallin kehityksestä
Marstio, Tuija; Ranta, Liisa; Jussila, Annukka; Tapojärvi, Anna-Maija (2023)
Laurea-ammattikorkeakoulu
2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121437182
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121437182
Tiivistelmä
Artikkelissa tarkastellaan Laurean kehittämispohjaisen oppimisen mallin (Learning by Developing, LbD) kehityskaarta kirjoittajien omien kokemusten kautta. LbD-mallin mukaisessa opetuksessa opiskelijat toteuttavat osana opintojaan aitoja työelämän kehittämisprojekteja tai TKI-hankkeeseen liittyviä kehittämistehtäviä. Artikkeli tarjoaa katsauksen siihen, miten Laurea-ammattikorkeakoulu on kehittänyt ja integroinut oman pedagogisen mallinsa osaksi opetustaan vuosien varrella. Yhteisenä nimittäjänä kaikille vaiheille on vahva yhteistyö alueen toimijoiden kanssa sekä aktiivisen oppimisen ja opiskelijoiden
toimijuuden korostaminen.
LbD:n kehityskaari jäsennetään artikkelissa kolmeen vaiheeseen, jota jakaantuvat vuosille 2000–2023. Ensimmäinen vaihe kuvaa mallin käyttöönottoa ja sen soveltamista erilaisissa autenttisissa kehittämisympäristöissä. Toiselle vaiheelle kuvaavaa on mallin kehittäminen digitaalisia ratkaisuja hyödyntäen. Tälle vaiheelle ominaista oli alueellisen yhteistyön vahva kasvu.
Kolmannessa, tähän päivään ulottuvassa vaiheessa, tutkimus on integroitu entistä vahvemmin LbD-malliin. LbD:stä on muodostunut systemaattisesti johdettu pedagoginen brändi. Sitä tukee avainkumppanuusjärjestelmä, joka tavoitteena on laajentaa Laurean yhteistyöverkostoa sekä tarjota raamit systemaattiselle yhteistyölle alueen yritysten kanssa. LbD näkyy vahvasti Laurean pedagogisessa ohjelmassa 2023–2025. Siinä opiskelija- sekä työelämälähtöisyys ovat keskiössä ja pedagogiikan ytimenä toimii LbD-malli.
LbD-malli on herättänyt kiinnostusta myös kansainvälisellä tasolla. LbD-osaamista jaetaan useissa kansainvälisissä yhteistyöhankkeissa. Niissä tarkastellaan ja testataan mallin soveltumista yhteistyökumppaneiden pedagogisiin ratkaisuihin.
Artikkelissa pohditaan myös opettajan roolin muuttumista: työelämän kehittämishankkeissa opettaja on pikemmin ohjaaja kuin perinteinen opettaja. LbD-mallin kehittymisen kannalta on tärkeää, että opettajat tuntevat mallin ja ovat sitoutuneita sen hyödyntämiseen. Opettajan tehtävänä on sanoittaa sekä opiskelijan rooli LbD-projektissa että se, millaista osaamista opintojakson sisällöllisten tavoitteiden osalta projektissa kehittyy. LbD-malli edellyttää kaikilta osapuolilta kykyä yhteistyöhön sekä epävarmuuden ja keskeneräisyyden sietoa.
Laureassa on kaikkien näiden vuosien aikana keskusteltu usein siitä, että mikä on LbD:tä ja mikä ei. Toimintamallia on ollut tarpeen selkeyttää kaikille osapuolille: opettajille, opiskelijoille sekä työelämän kumppaneille. Artikkelin avulla kirjoittajat haluavat tuoda esille näkemyksiä siitä, kuinka malli on kehittynyt ja sen toteutustavat ovat laajentuneet 2000-luvun alusta tähän päivään.
toimijuuden korostaminen.
LbD:n kehityskaari jäsennetään artikkelissa kolmeen vaiheeseen, jota jakaantuvat vuosille 2000–2023. Ensimmäinen vaihe kuvaa mallin käyttöönottoa ja sen soveltamista erilaisissa autenttisissa kehittämisympäristöissä. Toiselle vaiheelle kuvaavaa on mallin kehittäminen digitaalisia ratkaisuja hyödyntäen. Tälle vaiheelle ominaista oli alueellisen yhteistyön vahva kasvu.
Kolmannessa, tähän päivään ulottuvassa vaiheessa, tutkimus on integroitu entistä vahvemmin LbD-malliin. LbD:stä on muodostunut systemaattisesti johdettu pedagoginen brändi. Sitä tukee avainkumppanuusjärjestelmä, joka tavoitteena on laajentaa Laurean yhteistyöverkostoa sekä tarjota raamit systemaattiselle yhteistyölle alueen yritysten kanssa. LbD näkyy vahvasti Laurean pedagogisessa ohjelmassa 2023–2025. Siinä opiskelija- sekä työelämälähtöisyys ovat keskiössä ja pedagogiikan ytimenä toimii LbD-malli.
LbD-malli on herättänyt kiinnostusta myös kansainvälisellä tasolla. LbD-osaamista jaetaan useissa kansainvälisissä yhteistyöhankkeissa. Niissä tarkastellaan ja testataan mallin soveltumista yhteistyökumppaneiden pedagogisiin ratkaisuihin.
Artikkelissa pohditaan myös opettajan roolin muuttumista: työelämän kehittämishankkeissa opettaja on pikemmin ohjaaja kuin perinteinen opettaja. LbD-mallin kehittymisen kannalta on tärkeää, että opettajat tuntevat mallin ja ovat sitoutuneita sen hyödyntämiseen. Opettajan tehtävänä on sanoittaa sekä opiskelijan rooli LbD-projektissa että se, millaista osaamista opintojakson sisällöllisten tavoitteiden osalta projektissa kehittyy. LbD-malli edellyttää kaikilta osapuolilta kykyä yhteistyöhön sekä epävarmuuden ja keskeneräisyyden sietoa.
Laureassa on kaikkien näiden vuosien aikana keskusteltu usein siitä, että mikä on LbD:tä ja mikä ei. Toimintamallia on ollut tarpeen selkeyttää kaikille osapuolille: opettajille, opiskelijoille sekä työelämän kumppaneille. Artikkelin avulla kirjoittajat haluavat tuoda esille näkemyksiä siitä, kuinka malli on kehittynyt ja sen toteutustavat ovat laajentuneet 2000-luvun alusta tähän päivään.