Palliatiivisen potilaan eksistentiaalisen kärsimyksen tukeminen

Abstract

Palliatiivisen hoidon tavoitteena on lievittää vakavasti sairaiden potilaiden kärsimyksiä ja samalla parantaa heidän elämänlaatuaan. Kuolema koskettaa meitä jokaista ja jokaisella on oikeus hyvään elämän loppuvaiheen hoitoon. Eksistentiaalisen kärsimyksen lievittäminen on keskeinen osa palliatiivista hoitoa.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata palliatiivisen potilaan eksistentiaalisen kärsimyksen tukemista. Tavoitteena oli parantaa sairaanhoitajien ja alan opiskelijoiden tietoisuutta eksistentiaalisesta kärsimyksestä ja sen lievittämisen keinoista. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaista osaamista sairaanhoitajalla tulee olla eksistentiaalisen kärsimyksen lievittämisessä.

Opinnäytetyön menetelmä oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Aineisto haettiin terveys- ja hoitotieteellisistä tietokannoista (PubMed ja CINAHL) ja se muodostui neljästä kansainvälisestä englanninkielisestä tutkimusartikkelista. Aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysilla, jonka avulla aineisto pelkistettiin ja luokiteltiin ala- ja pääluokkiin.

Opinnäytetyön tuloksista nousi esille kaksi oleellista osa-aluetta, jotka muodostivat pääluokat. Tulosten perusteella voidaan todeta, että potilaan ja sairaanhoitajan välinen vuorovaikutussuhde sekä eksistentiaalisten oireiden tunnistaminen ovat ensiarvoisen tärkeitä. Tuloksia voidaan hyödyntää hoitotyön peruskoulutuksessa ja työelämän perehdytyksessä.

Palliative care aims to alleviate the suffering of patients with life-limiting illness while promoting their quality of life. Death touches each of us, and everyone has the right to good end-of-life care. Alleviating existential suffering is a crucial aspect of palliative care.

The purpose of this thesis was to describe the support given for existential suffering in palliative patients. The goal was to increase awareness among registered nurses and healthcare students in the field regarding existential suffering and its alleviation methods. The research aimed to determine the competence required for a nurse in alleviating existential suffering.

The methodology of the thesis involved a descriptive literature review. The material was gathered from health and nursing databases (PubMed and CINAHL) and consisted of four international research articles in English. The material was analyzed using qualitative content analysis, through which it was summarised and categorized into subgroups and main categories.

Two essential sub-areas emerged from the results of the thesis, forming the main categories. Based on the results, it can be concluded that the patient-nurse inter-action and the identification of existential symptoms are of paramount importance in providing support for a patient. The findings can be utilized in basic nursing education and workplace orientation.