Minkälainen on hyvä esihenkilö itseohjautuvuusteorian näkökulmasta?
Toivola, Laura (2023)
Toivola, Laura
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121236446
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121236446
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä haluttiin selvittää suomalaisen kiinteistöalan yrityksen pohjoismaalaisten työntekijöiden ajatuksia siitä, millainen on hyvä esihenkilö itseohjautuvuusteorian näkökulmasta. Samalla selvitettiin mikä on yrityksen esihenkilöiden nykytila johtamisessa itseohjautuvuuteen viitaten. Toimeksiantajayrityksessä esihenkilöt ja tiimirakenteet ovat uudehkoja, joten haluttiin selvittää, minkälaista esihenkilötyötä kaivataan ja minkälaisiin asioihin on kiinnitettävä huomiota.
Tutkimuksen teoreettiseksi viitekehykseksi valikoitui Ryanin ja Decin itseohjautuvuusteoria sekä kulttuurillisia eroavaisuuksia tutkiva Hofsteden kuusi ulottuvuutta. Teoriaan syvennyttiin käyttämällä monia kirjallisia lähteitä eri kirjoittajilta. Tutkimuskysely lähetettiin kaikille Suomen, Ruotsin ja Norjan työntekijöille, eli yhteensä 242 henkilölle. Lopulta kyselyyn vastasi 83 työntekijää.
Tutkimustulokset osoittivat, että toimeksiantajayrityksessä johdetaan osittain itseohjautuvuusteoria lähtöisesti. Toimeksiantajayrityksessä nousi esiin kehittämistarpeita esihenkilötoiminnalle, jotta päästään parempaan johtajuuteen itseohjautuvuuden kannalta. Kehitystarpeiksi nousivat kommunikaatio ja sen selkeys, tiimihengen edistäminen, koulutusmahdollisuuksien ilmaiseminen, tavoitteiden selkeys sekä esihenkilön ja tiimiläisen väliset keskustelut. Toimeksiantaja kertoi, että tutkimustulokset antoivat heille tärkeää tietoa, jonka pohjalta he lähtevät kouluttamaan esihenkilöitä sekä nostavat esiin tulleita ongelmia palavereissa esihenkilöiden kanssa.
Kulttuurillisia eroavaisuuksia ei juurikaan vastauksissa noussut esiin, vaan nämä pohjoismaat vastasivat suhteellisen samalla tavalla. Vastauksista voidaan todeta, että työntekijät kaipaavat, että esihenkilö johtaa itseohjautuvuusteoriaa tukevalla tavalla ja tämä on myös linjassa Hofsteden kuuden ulottuvuuden kanssa.
Tutkimuksen teoreettiseksi viitekehykseksi valikoitui Ryanin ja Decin itseohjautuvuusteoria sekä kulttuurillisia eroavaisuuksia tutkiva Hofsteden kuusi ulottuvuutta. Teoriaan syvennyttiin käyttämällä monia kirjallisia lähteitä eri kirjoittajilta. Tutkimuskysely lähetettiin kaikille Suomen, Ruotsin ja Norjan työntekijöille, eli yhteensä 242 henkilölle. Lopulta kyselyyn vastasi 83 työntekijää.
Tutkimustulokset osoittivat, että toimeksiantajayrityksessä johdetaan osittain itseohjautuvuusteoria lähtöisesti. Toimeksiantajayrityksessä nousi esiin kehittämistarpeita esihenkilötoiminnalle, jotta päästään parempaan johtajuuteen itseohjautuvuuden kannalta. Kehitystarpeiksi nousivat kommunikaatio ja sen selkeys, tiimihengen edistäminen, koulutusmahdollisuuksien ilmaiseminen, tavoitteiden selkeys sekä esihenkilön ja tiimiläisen väliset keskustelut. Toimeksiantaja kertoi, että tutkimustulokset antoivat heille tärkeää tietoa, jonka pohjalta he lähtevät kouluttamaan esihenkilöitä sekä nostavat esiin tulleita ongelmia palavereissa esihenkilöiden kanssa.
Kulttuurillisia eroavaisuuksia ei juurikaan vastauksissa noussut esiin, vaan nämä pohjoismaat vastasivat suhteellisen samalla tavalla. Vastauksista voidaan todeta, että työntekijät kaipaavat, että esihenkilö johtaa itseohjautuvuusteoriaa tukevalla tavalla ja tämä on myös linjassa Hofsteden kuuden ulottuvuuden kanssa.