RunFrog-juoksusovelluksen käytettävyyden kehittäminen käyttäjäkokemuksen avulla palvelumuotoilun keinoja hyödyntäen
Panttila, Maria (2023)
Panttila, Maria
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121035714
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121035714
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli paikantaa RunFrog-juoksusovelluksen käytettävyyteen vaikuttavat tekijät sen käyttäjien kokemuksen perusteella. Kehittämistyön tarkoituksena oli löytää käytettävyyteen vaikuttavat tekijät ja tuottaa konkreettisia ratkaisuja sovelluksen käytettävyyden ja käyttäjäpolun parantamiselle. Tavoitteena oli luoda käytettävyyttä tutkiva menetelmä, jota pystytään hyödyntämään tulevaisuudessa systemaattisesti sovelluksen käytettävyyden kehittämisessä ja arvioinnin mittaamisessa.
Tutkimusmetodologina toimi käytettävyystutkimus sekä palvelumuotoilun ketterän kehittämisen työkalut. Opinnäytetyö sisälsi sähköisen taustatietokyselyn, kahden kuukauden sovelluksen testijakson, sähköisen käytettävyyskyselyn sekä etäyhteydellä toteutettavat fokusryhmähaastattelut. Opinnäytetyöhön osallistui 40 henkilöä ja heistä 34 täytti sähköisen käytettävyyskyselyn ja fokusryhmähaastatteluihin osallistui 25 henkilöä. Osallistujien keski-ikä oli noin 40 vuotta ja kuntotasoltaan enemmistö oli kokeneempia juoksun harrastajia.
Sähköisen käytettävyyskyselyn tavoitteena oli paikantaa käytettävyyteen vaikuttavat tekijät. Kyselyn tulosten perusteella luotiin kysymykset etäyhteydellä toteutettaviin fokusryhmähaastatteluihin. Fokusryhmähaastatteluissa oli tarkoituksena ideoida pienryhmissä konkreettisia keinoja sovelluksen käytettävyyden parantamiselle palvelumuotoilun ketterän kehittämisen työkaluja hyödyntäen. Lopuksi konkreettiset ehdotukset vietiin sovelluksen kehittäjälle sekä toimeksiantajalle.
Sähköisen käytettävyyskyselyn tuloksista poimittiin sovelluksen kehitettäviä kohteita. Niitä olivat sovelluksen osittainen toimimattomuus, materiaalin suuri määrä sekä selkeän logiikan puute sovelluksen käyttöön liittyen. Fokusryhmähaastatteluissa konkreettisiksi käytännöntoimiksi lukeutui materiaalin jaottelu värikoodein tavoitteiden mukaan sekä suosikkimateriaalin merkitseminen. Lisätoiminnoiksi ehdotettiin kalenteria, josta pystyisi jäsennellymmin seuraamaan omaa edistymistään.
Opinnäytetyön viitekehys käytettävyyteen sekä käyttäjäkokemukseen vaikuttavista tekijöistä antoi oleellisia vastauksia sovelluksen käyttäjäpolun parantamiseen liittyen. Viitekehyksen avulla pystyttiin rakentamaan työn tavoitteita tukeva menetelmä käytettävyyteen vaikuttavien tekijöiden paikantamiselle sekä konkreettisten toimien tuottamiselle. The purpose of the thesis was to identify the factors affecting the usability of the RunFrog running application based on user experiences. The aim of the development work was to discover usability factors and provide concrete solutions for improving the usability and user journey of the application. The aim was to create a systematical research method to develop the usability as well as the evaluation of the application in the future.
The included research methodology were usability research and the tools of service design for agile development. The thesis comprised background surveys, a two-month application testing period, an electronic usability survey, and remote focus group interviews. The study involved 40 participants, with 34 of them completing the electronic usability survey, and 25 participating in the focus group interviews. The average age of the participants was approximately 40 years, and the majority were more experienced runners.
The objective of the electronic usability survey was to identify the factors affecting usability. Based on the survey results, questions were formulated for the remote focus group interviews. The purpose of the focus group interviews was to brainstorm concrete ways to improve the usability of the application in small groups, utilizing the tools of agile service design. Finally, the concrete suggestions were presented to the application developer and the thesis supervisor.
The results of the electronic usability survey identified areas for improvement in the application. These included partial malfunctioning of the application, an excessive amount of content, and a lack of clear logic in relation to using the application. Concrete practical steps that emerged from the focus group interviews included categorizing content with color codes based on goals and marking favorite materials. The calendar was suggested as additional feature.
The theoretical framework of the thesis, focusing on factors affecting usability and user experience, provided essential insights for improving the user journey of the application. With the help of this framework, a method was developed to identify factors influencing usability and generate concrete actions in line with the objectives of the study.
Tutkimusmetodologina toimi käytettävyystutkimus sekä palvelumuotoilun ketterän kehittämisen työkalut. Opinnäytetyö sisälsi sähköisen taustatietokyselyn, kahden kuukauden sovelluksen testijakson, sähköisen käytettävyyskyselyn sekä etäyhteydellä toteutettavat fokusryhmähaastattelut. Opinnäytetyöhön osallistui 40 henkilöä ja heistä 34 täytti sähköisen käytettävyyskyselyn ja fokusryhmähaastatteluihin osallistui 25 henkilöä. Osallistujien keski-ikä oli noin 40 vuotta ja kuntotasoltaan enemmistö oli kokeneempia juoksun harrastajia.
Sähköisen käytettävyyskyselyn tavoitteena oli paikantaa käytettävyyteen vaikuttavat tekijät. Kyselyn tulosten perusteella luotiin kysymykset etäyhteydellä toteutettaviin fokusryhmähaastatteluihin. Fokusryhmähaastatteluissa oli tarkoituksena ideoida pienryhmissä konkreettisia keinoja sovelluksen käytettävyyden parantamiselle palvelumuotoilun ketterän kehittämisen työkaluja hyödyntäen. Lopuksi konkreettiset ehdotukset vietiin sovelluksen kehittäjälle sekä toimeksiantajalle.
Sähköisen käytettävyyskyselyn tuloksista poimittiin sovelluksen kehitettäviä kohteita. Niitä olivat sovelluksen osittainen toimimattomuus, materiaalin suuri määrä sekä selkeän logiikan puute sovelluksen käyttöön liittyen. Fokusryhmähaastatteluissa konkreettisiksi käytännöntoimiksi lukeutui materiaalin jaottelu värikoodein tavoitteiden mukaan sekä suosikkimateriaalin merkitseminen. Lisätoiminnoiksi ehdotettiin kalenteria, josta pystyisi jäsennellymmin seuraamaan omaa edistymistään.
Opinnäytetyön viitekehys käytettävyyteen sekä käyttäjäkokemukseen vaikuttavista tekijöistä antoi oleellisia vastauksia sovelluksen käyttäjäpolun parantamiseen liittyen. Viitekehyksen avulla pystyttiin rakentamaan työn tavoitteita tukeva menetelmä käytettävyyteen vaikuttavien tekijöiden paikantamiselle sekä konkreettisten toimien tuottamiselle.
The included research methodology were usability research and the tools of service design for agile development. The thesis comprised background surveys, a two-month application testing period, an electronic usability survey, and remote focus group interviews. The study involved 40 participants, with 34 of them completing the electronic usability survey, and 25 participating in the focus group interviews. The average age of the participants was approximately 40 years, and the majority were more experienced runners.
The objective of the electronic usability survey was to identify the factors affecting usability. Based on the survey results, questions were formulated for the remote focus group interviews. The purpose of the focus group interviews was to brainstorm concrete ways to improve the usability of the application in small groups, utilizing the tools of agile service design. Finally, the concrete suggestions were presented to the application developer and the thesis supervisor.
The results of the electronic usability survey identified areas for improvement in the application. These included partial malfunctioning of the application, an excessive amount of content, and a lack of clear logic in relation to using the application. Concrete practical steps that emerged from the focus group interviews included categorizing content with color codes based on goals and marking favorite materials. The calendar was suggested as additional feature.
The theoretical framework of the thesis, focusing on factors affecting usability and user experience, provided essential insights for improving the user journey of the application. With the help of this framework, a method was developed to identify factors influencing usability and generate concrete actions in line with the objectives of the study.